tiistai 19. syyskuuta 2017

Teklin alasajolla ei saavuteta säästöjä

Oulun kaupunki omistaa Oulun teknisen liikelaitoksen, eli Teklin. Suunnitelmissa on lakkauttaa Teklin infrarakentamisen ja ympäristön ylläpitopalvelut. 

Teklin kunnossapidon hinta on kilpailukykyinen yksityisen kanssa, vaikka Teklin hoitamalla keskustan alueella ei ole tilaa lumen varastointiin, laitakaupungilla lumelle riittää tilaa eikä lunta tarvitse kuskata lumenkaatopaikoille. Kaupungin asettamiin talvikunnossapidon kriteereihin pystyy parhaiten vastaamaan Tekli.

Teklin työntekijöistä valtaosa on toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella, talvella he suorittavat talvikunnossapitoa, kesällä nurmikoiden leikkuuta ja väylien korjausta. Vakituisen henkilöstön lisäksi Tekli työllistää vajaatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä.

Oulun teknisen liikelaitoksen toimintojen alasajo lisäisi kuluja ympäristön ylläpitopalveluissa ja infrarakentamisessa hintojen nousuna ja valvonnasta aiheutuvina kuluina. Kaupunki ei saa luovuttaa teknisten palveluiden tuottamista yksityisten markkinoiden armoille. 

Infrarakentamisen kohteet kilpailutetaan aina erikseen, tällä hetkellä hienoin, vielä kaikkien kaupunkilaisten mielessä oleva kohde on Kuusisaari. Kuusisaaren ja Hollihaan toteutuksesta vastasi Oulun tekninen liikelaitos.

maanantai 28. elokuuta 2017

Pyöräilyn edistäminen Oulussa

Oulun kaupunki haluaa edistää pyöräilyä erilaisin toimin, pyöräilyn edistämisellä on positiiviset vaikutukset mm. kansanterveyteen, keskustan elinvoimaan ja ihmisten hyvinvointiin. Oulussa pyöräily on helppoa johtuen maaston tasaisuudesta, ainoat mäet ovat rakentamisen myötä syntyneitä alikulkutunneleita ja siltoja.

Kaupunkipyörät palvelisivat Ouluun saapuvia opiskelijoita ja turisteja, kaupunkilaiset voivat yhdistää kaupunkipyörän osaksi työmatkaa joukkoliikenteen kanssa. Kokemukseni mukaan mallia kannattaa ottaa Helsingissä, pyörät ovat tavallisia pyöriä ja asemia on riittävän tiheässä palvelemassa käyttäjiä. Palveluun rekisteröityminen on helppoa ja käyttäminen edullista.

Keskustan läpi itä-länsi suunnassa kulkeminen vaatii tietämystä laillisista reiteistä, hallituskadun ja pakkahuoneenkadun pyöräkaistat ovat asiaa helpottaneet hieman. Suunnitelmissa on pakkahuoneenkadun muutattaminen pyöräilypainotteiseksi, autoilua ei kiellettäisi, mutta alueella autoilu tapahtuisi pyöräilijöiden ehdoilla.  

Keskustasta Linnanmaalle on tarkoitus tehdä pyöräilyn pääväylä Kuusisaaren kautta. Hyvä suunnitelma joka vaatii vielä miettimistä Kuusisaaren ja torin osalta. Kuusisaari on varattu ensi kesänä melkein joka viikonloppu erilaisille tapahtumille, tapahtumien turvallisuuden takaamiseksi pyöräilyä alueen läpi joudutaan varmasti rajoittamaan tai estämään.  

Kaupungin pitää tehdä tapahtumajärjestäjille selkeät säännöt, ettei Kuusisaaren läpikulkua estetä jalankulkijoilta tai pyöräilijöiltä kevyin perustein. Vaihtoehtoiset reitit eivät ole ratkaisu, jos sulkemiset tapahtuvat useampana viikonloppuna kesän aikana. Mikäli vaihtoehtoisia reittejä joudutaan käyttämään, pitää opasteiden olla selkeät ja hyvissä ajoin aiheutuvan haitan minimoimiseksi.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Ajatus lentää presidenttiehdokkaalla

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen oli saanut jälleen idean. Asuminen on halvempaa maakunnissa kuin pääkaupungissa, eli työstä ei tarvitse maksaa samaa palkkaa eri alueilla.

Asumiskustannusten osalta Vanhanen on oikeassa, Helsingistä asunnon hankkiminen ja asuminen on kalliimpaa kuin esimerkiksi Oulusta. Tämä on huomioitu useimmissa työehtosopimuksissa, niistä löytyy palkkataulukoissa kohta pääkaupunkiseutu. Tämän kohdan alla luetellut palkat ovat hieman korkeammat kuin muuta Suomea koskevassa kohdassa.

Asuminen ja asunnon hankkiminen ovat vain pieni osa elinkustannuksista, rahaa kuluu syömiseen, harrastuksiin ja kulkemiseen. Ruoka on suunnilleen saman hintaista kaikkialla, pääkaupunkiseudulla lähikaupasta ruoan saa halvemmalla kuin Syötteen alueelta.

Kulkemiseen käytetään Helsingissä pääosin joukkoliikennettä, syrjemmässä pitää omistaa auto. Auton käytöstä aiheutuu pakollisia kuluja polttoaineen, vakuutusten, huoltojen ja katsastusten muodossa. Maakunnissa joukkoliikenne toimii parhaimmillaankin heikosti verrattaessa pääkaupunkiseudun tarjontaan.

Harrastusmahdollisuuksia löytyy maakunnista varmasti saman verran kuin pääkaupunkiseudulta. Harrastuksiin kulkeminen voi olla joillekin ongelma, harrastuspaikka voi olla kilometrien päässä, jopa kymmenien kilometrien päässä. Kulttuuritarjonnasta huolehtii kunta tarjoamalla kirjaston ja teatteriesityksiä mahdollisuuksien mukaan. Ei ole kansallisoopperaa tai balettia näkynyt maakuntavierailulla. Ei kyllä Lapista ole tuntureitakaan viety Etelä-Suomeen näytille.

Oletetaan, että Vanhasen esitys palkkojen alentamisesta menisi eteenpäin maakunnissa. Miten kävisi valtion ja kuntien verotulojen? Kovinkaan moni kunta ei liputtaisi uudistuksen puolesta verotulojen tippuessa, valtio joutuisi ottamaan lisää velkaa jakaakseen avustuksia kunnille. Kuntia olisi pakko avustaa, jotta palvelut voitasiin turvata kaikille asukkaille. Velaksi elämisen pysäyttäminen kokisi kovan kolauksen vähäisen pääoman paetessa vakaamman talouden omaaviin maihin.

Kasvukeskukset olisivat hetken päästä täynnä, asuntojen hinnat lähtisivät nousuun, asuminen kallistuisi. Työttömyys nousisi kasvukeskuksissa ja kasvukeskusten ulkopuolella olisi työvoimapula. Tähän hallitukselta on tulossa esitys pitkäaikaistyöttömien käyttämiseksi yrittäjille ilmaisena työvoimana, työttömyysturvan menettämisen uhalla, valtio siis tarjoaa yrittäjille ilmaista työvoimaa.

Joskus kannattaa ottaa asioista hieman selvää ja miettiä mitä sanoo. Matti Vanhasen esitys lisäisi valtion velanottoa, kasvattaisi luokkaeroja, eriarvoistaisi kansalaisia, autioittaisi Suomen maaseudun ja lisäisi työttömyyttä.

perjantai 5. toukokuuta 2017

Pysäköinninvalvonta retuperällä Oulussa

Oulun kaupungin pysäköinninvalvonta on retuperällä. Nettisivujen mukaan pysäyttämistä, pysäköintiä ja joutokäyntiä valvoo Oulussa pysäköinninvalvojat ja poliisi. Todellisuudessa poliisi ei kerkeä, tai halua puuttua laittomaan pysäköintiin. Pysäköinninvalvojat tekevät työtä pääsääntöisesti virka-aikana.

Laittomasta pysäköinnistä ilmoittaminen on hankalaa, soittamalla numeroon 112 kehotetaan ottamaan yhteyttä pysäköinninvalvojiin. Pysäköinninvalvonnan kohdalta löytyy numero Oulu10 vaihteeseen, sekä sähköpostiosoite. Virka-aikana pysäköintivirhemaksun saaminen on siis huonosta tuurista kiinni.

Iltaisin ja viikonloppuisin pysäköintivirhemaksun saaminen on vielä epätodennäköisempää. Poliisilla ei ole kiinnostusta tai resursseja puuttua virheelliseen pysäköintiin, pysäyttämiseen tai joutokäyntiin. Hätäkeskuspäivystäjät kysyvät ensimmäisenä onko pysäköinnistä vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle. Pysäköinninvalvojia ei näy suorittamassa valvontaa senkään vertaa.

Viime vuonna Pakkahuoneenkadun reunaan sijoitettiin pyöräkaista ja katu muuttui kaksisuuntaiseksi pyöräilijöille, iltaisin ja viikonloppuisin pyöräkaistan käyttäminen on mahdotonta pysäköityjen ajoneuvojen takia. Pyöräilijät joutuvat siirtymään joko jalkakäytävälle tai vastaantulijoiden kaistalle.

Erilaisia tapahtumia järjestetään ympäri kaupunkia, erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin. Tilaisuuksiin saavutaan usein omilla autoilla ja pysäköintipaikkoja on rajoitetusti, nokkelat autoilijat ovat keksineet pysäköidä ajoneuvonsa kevyen liikenteen väylille ja nurmikoille.

Miksi pysäköinninvalvojat eivät voi tehdä kohdennettua valvontaa virka-ajan ulkopuolella, tai tiedossa oleviin ongelmakohtiin kaupunkialueella. Vappuna Helsingin pysäköinninvalvojat suorittivat valvontaa Kaivopuiston alueella, uskoisin työpanoksen olleen kannattava sekä pysäköinninvalvojalle ja kaupungille.

Voin vain onnitella oululaisia autoilijoita, teillä on tällä hetkellä hyvä tilaisuus pysäköidä ajoneuvo ilmaiseksi, pysäköinninvalvonta ei suorita valvontaa kuin nimellisesti virka-ajan ulkopuolella ja poliisia pysäköinninvalvonta ei kiinnosta.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Profetiaa vuosien takaa, vai vinkkejä oikeistolle?

SAK teki vuoden 2007 eduskuntavaaleja videoita, joilla pyrittiin nostamaan työväen äänestysaktiivisuutta. Videot tuntuivat silloin olevan hieman yliampuvia, mutta saivat muutaman näyttökerran televisiossa ennen hyllyttämistä.

Kymmenen vuotta on kulunut ja videoita katsellessa voi todeta SAK:n olleen edellä aikaansa. Oiva Lohtanderin näyttelemä hahmo pitää kulutusjuhlia ja miettii miten parhaiten hyötyisi kansalaisista. Kahden euron tuntipalkka, kahvitauot silloin kun työnantajalle sopii, lomat vain niille joilla on siihen varaa…

Profetia on käynyt pelottavan hyvin toteen, kun katsoo mitä Sipilän hallitus ja EK ovat tehneet viimeisten vuosien aikana. Työntekijöiden asemaa on heikennetty ja pyritään heikentämään edelleen, sopimusyhteiskunta halutaan rikkoa ja työttömiä motivoidaan töihin rangaistuksilla. 

Neuvottelut kilpailukyvyn palauttamiseksi aloitettiin kolmikantaisesti, kun asia ei edennyt työnantajan haluamalla tavalla hallitus keksi pakkolait. Pakkolait jotka olisivat olleet ristiriidassa perustuslain kanssa, tätä ei tarvinnut tutkia hallituksen vetäessä esityksensä pois.

Seuraavaksi aloitettiin neuvottelut kilpailukykysopimuksesta, 24 tuntia lisää vuotuista työaikaa ja lomarahojen leikkauksia. Matkailu- ja ravintola-alalla ostovoiman heikkeneminen tulee näkymään tulevana kesänä, palvelualoilta työntekijöitä on sanottu irti ja nollatuntisopimuksella oleville ei ole tarjottu työtunteja.

Seuraavan siirron teki EK irtisanomalla keskusjärjestösopimukset, työehtosopimuksista tai niihin liitettävistä asioista EK ei halua enää neuvotella. Sopimusten irtisanominen tulee aiheuttamaan häiriöitä työmarkkinoille syksyn aikana liittojen neuvotellessa korvaavia tekstejä työehtosopimuksiinsa.

EK ei halua toimia työmarkkinaneuvottelijana, siitä huolimatta heidän johtajansa käyvät jatkuvasti mediassa kertomassa huolensa suomalaisen työvoiman kalleudesta ja kilpailukyvyn heikosta tasosta kilpailijamaihin verrattuna. Joustamattomat työehtosopimukset, paikallisen sopimisen puuttuminen, 15% liian suuret palkat, palkkaamisen vaikeus ja irtisanomisen hankaluus.
  
Työttömien asemaa on heikennetty viimeisen vuoden aikana leikkaamalla ansiosidonnaisen päivärahan kestoa merkittävästi, seuraava suunnitelmissa on aktivoida työttömiä. Mikäli et hae 15 työpaikkaa, työskentele 5 päivää tai 18 tuntia kolmen kuukauden aikana, leikataan työttömältä työmarkkinatukea ja ansiosidonnaista päivärahaa.

Tällä hetkellä maassa on noin 340 000 työtöntä ja avoimia työpaikkoja noin 40 000. Suuri osa avoimista paikoista on määräaikaisia, nollatuntisopimuksella, provisiopalkalla, tai korkeakoulututkinnon vaativia johtajapaikkoja. Työpaikkoja joihin on vaikea löytää työntekijöitä, koska työstä ei makseta palkkaa jolla voisi oikeasti elää, tai vaatimus taso työntekijälle on liian korkea.

Eivät työnantajatkaan ole jääneet ilman hallituksen toimenpiteitä, heille on esitetty toiveita työllistämisestä ja investoinneista, annettu verohelpotuksia ja siirretty työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi. Verohelpotuksista huolimatta investoinnit ovat harvassa eikä uusia työpaikkoja ole syntynyt haluttuun tahtiin.

Kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi valitettavan alhaiseksi, työnantajille tämä sopii hyvin. Ammattiliittojen pitää nousta entistä selkeämmin vastustamaan osakkeenomistajien ahneutta, tultava ulos kannanotoilla ja kannustettava jäseniään äänestämään oikeita työväenpuolueita. Vastakkain asettelun aika ei ole ohi, Suomen työllisyyttä ei saada nousuun antamalla keppiä yksille ja hallintarekisteri toisille.

Ellei muutosta tapahdu on pelkona lisäleikkauksia koulutukseen, työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Työntekijätkään eivät jää ilman keppiä, hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen halpatyömarkkinat. Sote-uudistuksesta aiheutuvat kulut (noin kolme miljardia) on jostain kaivettava, seuraavaksi saamme varmaan sotu-uudistuksen. Suomea ajetaan kohti luokkayhteiskuntaa kasvattamalla tuloeroja, kohta köyhillä ei ole muuta syötävää kuin rikkaat
  

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Varma kevään merkki

Kevät, sen tulemisen huomaa nettikalevassa autoilijoiden ja pyöräilijöiden miettiessä, kuka väistää ketä, milloin ja miksi. Kaikki ovat omasta mielestään oikeassa ja tuntevat itsensä kaltoin kohdelluksi joutuessaan hidastamaan vauhtia.

Suurimmassa osassa kommetteja syyllistetään toista osapuolta, väistämisvelvollisuus ollaan valmiita luovuttamaan toiselle totaalisesti ja välittömästi. Tämä keskustelu käydään siitä huolimatta, että lähes jokainen meistä on jossain vaiheessa autoilija, pyöräilijä, jalankulkija.

Väistämissäännöt ovat yksinkertaiset, eikä niiden ymmärtämiseen tarvita korkeakoulututkintoa. Väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennemerkein, tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevalla on etuajo-oikeus ja kääntyvä ajoneuvo väistää suoraan ajavaa. Poikkeuksen näihin tekee pyörätie joka ylittää ajoradan paikassa jossa ei ole risteävää ajorataa, silloin pyöräilijä väistää ajoradalla kulkevia.

Pyörätien jatkeella pyöräily on sallittu, pyörätien jatkeelle pääsee laillisesti pyöräilemällä pyörätietä, tai kevyen liikenteen väylää pitkin. Suojatietä pitkin ei saa pyöräillä, koska suojatielle pääsee vain jalkakäytävältä, jalkakäytävällä ei saa pyöräillä.

Oulun keskustassa pyöräily voi olla tottumattomalle hankalaa, epäselvyyksiä syntyy pyörätien loppuessa tai muuttaessa suuntaa yllättäen. Näissä tapauksissa pyöräilijän on kierrettävä tai siirryttävä ajoradalle.

Esimerkkinä Saaristonkatu idästä länteen ajettaessa, kevyen liikenteen väylä tulee eteläiseltä alikululta Rotuaarille asti. Rotuaarilla on tehtävä valinta, lähteä pujottelemaan jalankulkijoiden sekaan, tai siirtyä ajoradalle. Ajoradalla on pysyttävä Aleksanterinkadulle asti, jonka jälkeen kevyen liikenteen väylä kulkee kadun vasemmassa reunassa.

Osalle autoilijoista pyöräilijä tuntuu olevan punainen vaate, vaikka keskustassa pyöräilijät ovat nopeudessa lähempänä autoja kuin jalankulkijoita. Pyöräilijät, siirtykää rohkeasti ajamaan ajoradalle, käyttäkää kevyen liikenteen väyliä ja pyöräkaistoja siellä missä niitä on. Jalkakäytävällä pyöräily on itsekästä ja aiheuttaa vaaratilanteita enemmän kuin kadulla, autojen seassa pyöräily.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Vaalien jälkeiset

Seuraava teksti on kirjoitettu aamupäivällä muutaman tunnin unien jälkeen, ilman sen kummempaa tarkastamista.

Sunnuntai 9.4. heräsin aamusta aikaisin, vaikka olisi ollut luvallista nukkua. Takki oli vaalien jälkeen todella tyhjä, enempää en olisi pystynyt tekemään. Aamupäivä meni kotosalla, ilta tehtaalla ja töiden jälkeen vaalivalvojaisiin Vasemmistoliiton muiden ehdokkaiden kanssa.

Illan kuluessa selvisi myös oma äänimäärä, selvää nousua edellisiin kunnallisvaaleihin. Kauaksi ei jäänyt varavaltuutetun paikka, taisin olla ensimmäinen joka siitä tipahti pois meidän sakista. Tietenkin asia hieman harmittaa, mutta päteviä henkilöitä siellä on valtuutettuina ja varavaltuutettuina. Äänimäärän perusteella minulle on varmasti tulossa luottamuspaikka kaupungille, mikä se on ei ole vielä selvillä. Merkittävin saavutus on silti tutustuminen uusiin ihmisiin ja verkosto valtuutettuihin.

Seuraavat pari päivää tarkkailin kehoa, selvää väsymystä havaittavissa joten uni ja hyvä ruoka ovat maistuneet. Jotain tekemistä on myös yövuoroilla töissä, siitä huolimatta nyt on aika puhaltaa ja olla hetki paikoillaan. Nostaa kassi lattialta, pakata salikamat tai pyöräilyvarusteet ja lähteä liikkumaan.

Suuret kiitokset kaikille äänestäjille, te mahdollistitte tämän tuloksen.