lauantai 5. joulukuuta 2015

Hallitus vaarantaa kansalaisten terveyden (popo vas kannanotto)

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto on tyrmistynyt Sipilän hallituksen päätöksestä korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja ensi vuoden alusta kolmellakymmenellä prosentilla.
– Kaikkein sairaimpiin ja köyhimpiin eniten vaikuttava maksujen korotus on tuorein esimerkki perusoikeistohallituksen sipilöinnistä ja sen jääkylmästä arvomaailmasta. Minkäänlaisia vaikutusarvioita ei ole tehty ja eduskuntaa ei ole kuultu asiassa. Köyhät ja sairaat maksavat palveluistaan ensi vuonna yhteensä yli 150 miljoonaa euroa enemmän. Samalla pienituloisten tulot laskevat muiden leikkausten seurauksena.
– Edellinen 9,4% korotus tehtiin tämän vuoden alussa, vaikka asiakasmaksuja on ollut tarkoitus tarkistella joka toinen vuosi indeksimuutoksen mukaisesti. Asiakasmaksujen korotusta ei voida perustella tuotantokustannusten nousulla, aikana jolloin inflaatio on lähes olematonta ja palkkaratkaisuissa on noudatettu nollalinjaa, piirihallituksesta muistutetaan.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä hallitus vaarantaa palvelumaksujen korotuksella kansalaisten terveyden. Jatkossa osalla ihmisistä ei ole varaa hakeutua tarvitsemaansa hoitoon. Samalla kotipalvelumaksun korottaminen vie monelta vanhukselta mahdollisuuden asua kotonaan. Ratkaisu on myös taloudellisesti erittäin lyhytnäköinen ja typerä, koska se tulee lisäämään sairastavuutta ja terveyseroja Suomessa.
– Asiakasmaksujen korotus on niin suuri, että se muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallia. Ilmeisesti päätöksen tavoitteena on maksattaa säästöt köyhillä ja sairailla. Sosiaali- ja terveyspoliittinen harkinta on päätöstä tehdessä unohtunut täydellisesti.
– Sopii vain toivoa, että tämäkin pohtimatta tehty päätös perutaan jossain vaiheessa, kuten on jo käynyt monelle muulle laput silmillä tehdylle ajattelemattomalle avaukselle, piirihallitus toteaa.
Lisätietoja:
Veli Paasimaa
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston vpj.
p. 041 445 0744

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Hallitus tarjoaa EK:lle kaiken

EK kaatoi yhteiskuntasopimuksen, näin minä asian tulkitsen. Miksi he olisivat alkaneet neuvottelemaan sopimusta joka on heikompi kuin Sipilän lupaamat pakkolait. Takarajat paukkuivat ja uusia rajoja asetettiin usempaan kertaan. 
Nyt syylliset löydettiin AKT:n väestä SAK:laisesta kentästä. Akavan Fjäder olisi mielellään laittanut nimen aikaa sitten vaikka blankoon paperiin. 
EK tarkoituksellisest provosoi työntekijäjärjestöjä ilmoittamalla ettei ole mukana sopimassa asioista enää kahden vuoden päästä. Tarkoitus oli ottaa vain rusinat pullasta ja poistua paikalta.
Onneksi eduskunnassa on vielä muutama työväenpuolue pitämässä työntekijöiden puolia. Kauhulla odotan millaista jälkeä pakkolait saavat aikaan. Lait joilla rajoitetaan demokratiaa ja pidetään vain vahvimman puolia. Suomesta on tulossa entistä kovempaa vauhtia luokkayhteiskunta, yhteiskunta jossa köyhillä ei ole ihmisarvoa. 

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Puolueelle puheenjohtaja

Eilen (21.11.) Paavo Arhinmäki ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä puolueen puheenjohtajan tehtäviin. Itse olen aistinut ja odottanut ilmoitusta jo jonkin aikaa. En sen takia ettei Paavolla olisi luottoa, uusi elämäntilanne luo haasteita ja seitsemän vuotta puolueen johdossa on liikaa.
Puolue on johtajansa näköinen, puheenjohtajalta pyydetään haastattelut ja hänet nostetaan puolueen ykköspaikalle. Näin on tehtävä jotta johtaja pysyy kiinni päivän politiikassa ja pystyy reagoimaan nopeasti.
Paavosta puheenjohtajana ihmisille jäävät mieleen anarkismi, graffitit, jalkapallo, jääkiekko ja Venäjä. Nämä, koska media nosti ne esiin ja monesti kysyttiin missä Paavo ei ole. Paavo ei ole täällä, eikä ollut Savonlinnan satavuotisjuhlissa tai musiikkitalon avaijaisissa. Paavo nauttii hiphopista ja urheilusta, nekin kuuluvat kulttuuriministerin alaisuuteen.
Vähemmälle huomiolle jäävät puolueen saavutukset poliittisella kentällä, ei ole mediaseksikästä kertoa kuinka puolue on onnistunut hallituksessa olon aikana torjumaan yhteiskunnan heikko-osaisiin kohdistuvia leikkauksia. Kunnallisverotukseen saatu progressio, toimeentulotuen tasokorostus, työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen ja pääomaverotuksen kiristäminen ovat saavutuksia, näistä eniten taisi mediassa saada tilaa pääomaverotuksen kiristäminen.
Puheenjohtaja peli on avattu, ainut joka on virallisesti ilmoittanut halukkuutensa tehtävään on Jari Myllykoski, media on nostanut mukaan kolme naista. Li Anderson, Aino-Kaisa Pekonen tai Hanna Sarkkinen eivät ole vielä kantaansa ilmaisseet virallisesti, he varmasti ilmoittavat päätöksensä ajan ollessa kypsä. Onko kesäkuussa valittava puheenjohtaja näiden nimien joukossa selviää Oulussa pidettävässä puoluekokouksessa.
Puolueen linjasta on käyty keskustelua jo pitemmän aikaa, vihreyttä, punaista, radikaaleja nuoria, työläisiä, eläkeläisiä. Jokaiselle ryhmälle pitäisi löytää jotain, tasapainotilan löytäminen on vaikeaa. Suunta jonka itse olen aistinut ja toivonut on kohti omia juuria, palkansaajia, pienyrittäjiä, taiteilijoita. Edellä mainituissa ryhmissä on näkemystä ja omakohtaista asiantuntemusta pienen ihmisen ongelmista. Sopivassa suhteessa vihreyttä, heikompi osaisten puolustamista, yrittäjyyttä ja ripaus ahneutta.
Uuden puheenjohtajan pitää viedä puolue kauemmas vihreistä, aikaan jolloin ihmiset tiesivät paikkansa yhteiskunnassa. En vieläkään ymmärrä miten ihmiset saatiin uskomaan vastakkain asettelun ajan olevan ohi? Ei muuten ole, vastakkain asettelun aika on ollut koko ajan ja tulee aina olemaan. Tarvitsee vain avata silmät ja seurata hallituksen toimia.

lauantai 10. lokakuuta 2015

Lukiouudistus

Kaupunginjohtaja Pennanen julkaisi 9.10. oman esityksensä budjetiksi vuodelle 2016. Isoin asia koski koulutusta ja 11:ta lukiota, uudistus toteutettaisiin vasta vuonna 2017. Kaupungissa toimii lisäksi Oulun normaalikoulun lukio, Steinerkoulun lukio, eLukio ja Svenska Privatskolan, joita Pennasen esitys ei koske.

Asia herättää tunteita puolesta ja vastaan, erityisesti kaupungin laitamilla, Yli-Kiimingissä, Yli-Iissä, Kiimingissä, Haukiputaalla ja Oulunsalossa. Lähinnä olevan lukion lakkauttaminen tuntuu rajaavan jatko-opintoja merkittävästi. Ammattikoulun jatko-opiskelupaikaksi valinneilla on normaalia kulkea yli vanhojen kuntarajojen, tai muuttaa toiselle paikkakunnalle opintojen perässä.

Kaupungin lukioista kuusi sijaitsee jo keskustan alueella, näitä lukioita kehittämällä jokaiselle lukiolaiselle voidaan taata parempi kurssitarjonta. Keskustaan lukiolaisten on tultava hakemaan opiskelumateriaalit ja kirjat, keskustan vilkkaus vetää muutenkin nuorisoa.

Suurin haaste tuntuu olevan miten lukiolaiset ehtivät keskustaan. Lukiolaiset ovat aikuisuuden kynnyksellä, heillä on jo tieto ja taito kulkea osana muuta liikennettä. Joukkoliikenteen aikataulut ja reitit on suunniteltava vastaamaan ajan haasteisiin. Reittimuutokset voisivat tukea myös työmatkaliikennettä, kasvattaen käyttäjämäärää julkisessa liikenteessä.

Pienemmissä yksiköissä havaitaan paremmin opiskelijan mahdolliset oppimishäiriöt, masentuneisuus tai kiusaaminen. Opiskelijat ja opettajat ovat tiiviimmin yhteydessä toistensa kanssa, kuin suurissa kampuslukioissa. Madetojan musiikkilukion asema erikoislukiona tulee säilyttää, Haukiputaan lukion sovittaminen samoihin tiloihin ei edistä erikoislukion asemaa.

Haasteena on luoda sopivan kokoiset yksiköt, jotka voivat tarjota opiskelijoille ja henkilökunnalle parhaat mahdolliset työskentely olosuhteet. Mielummin pienempiä yksiköitä lähempänä toisiaan, kuin yksi iso yksikkö.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Pohjois-Suomen paperiliittolaisten ajatuksia

Paperiliiton pohjoiset osastot pitivät neuvottelupäivät 8.-9. lokakuuta Kemissä. Paperiliittolaiset ovat huolestuneita hallituksen keinoista puuttua työehtosopimusneuvotteluihin. Hallitus haluaa leikata ostovoimaa ja parantaa siten yritysten kilpailukykyä. 
Aiemmat työnantajamaksujen kevennykset eivät ole tuoneet lisää työpaikkoja, firmat ovat maksaneet osakkeen omistajille huippuosinkoja. Työntekijät ovat jo vuosia parantaneet kilpailukykyä maltillisilla palkankorotuksilla, tehden enemmän töitä vähemmällä työntekijämäärällä. Sairauspoissaolot on paikattu teettämällä ylitöitä, joka johtaa vähäisen henkilökunnan väsymiseen ja uusiin sairauslomiin. 
Kilpailukykyä ei paranneta henkilöstöä vähentämällä, tai työaikaa pidentämällä. Pohjoisen metsäteollisuuden valttina on erinomaisen, pitkäkuituisen raaka-aineen jalostaminen korkealaatuiseksi selluksi ja paperiksi. Henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtimalla turvaamme tuotteiden korkean laadun myös tulevaisuudessa. 
Hallituksen suunnittelemat pakkolait ovat uhka toimitusvarmuudelle, joka on erityisen tärkeä pohjoisen tehtaille. Sopimalla yhdessä työehdoista taataan työrauha ja laadukkaiden tuotteiden varmat toimitukset asiakkaille. 

tiistai 8. syyskuuta 2015

Hallitus kiristää työntekijöitä

Hallitus julkaisi työllistämispakettinsa, työllistämisen ja talouskasvun aikaan saamiseksi. Nopeasti katsoen listalla ei ollut työntekijöille mitään kannustinta, ainoastaan ek:n vaatimia kurjistuksia työntekijöille.

Ensimmäisenä listalla sunnuntaityöstä maksettavat lisät, lisää pienennetään 25%. Tämä toimenpide näkyy erityisesti naisvaltaisella kaupanalalla, jossa sunnuntailisät ovat olleet monelle merkittävä tulonlähde. Moni joutuu tekemään kaupassa vajaita työviikkoja, kun kauppias ei halua antaa henkilöstölle täyttä 40 tunnin työviikkoa. Teollisuuden puolella varmasti moni vuorotyöläinen miettii onko viikonloppu työskentelystä saatava korvaus tasolla joka korvaa sosiaalisen elämän puutteen Tasa-arvolasien läpi katsoen naisten ja miesten väliset palkkaerot tulevat kasvamaan.

Julkisella sektorilla työskentelevien vuosilomaa lyhennetään kahdeksalla päivällä. Keitä muutos koskee ei mainita, nyt jo töissä olevia vai työuransa aloittavia. Tässä tapauksessa kolmas osapuoli tulisi muuttamaan alalla noudatettavaa yhteisesti sovittua työehtosopimusta, ei kuulosta reilulta.

EK on jo vuosia puhunut työntekijöille karenssia ensimmäisen sairauspäivän osalta. Nyt he sen saivat ja samalla sairausajan palkkaa leikataan kaksikymmentä prosenttia, ei tarvinnut asiasta ek:n käydä neuvotteluja ammattiliittojen kanssa asiasta, saivat vaatimansa hallitukselta korkojen kera. Karenssin seurauksena moni tulee työpaikalle flunssaisena etteivät ansiot vähene. Komentaako työnantaja jatkossa sairaana töihin tulevat kotiin, säilyykö siinä tilanteessa palkanmaksuvelvollisuus vai joutuuko karenssiin?

Kirkolliset pyhät (loppiainen ja helatorstai) muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi, työaikaa lyhentämättä, ettei työaika lyhene ei pois sulje työajan pidentämistä. Onko työnantaja velvollinen tarjoamaan kaikille halukkaille mahdollisuuden työskennellä kyseisinä pyhäpäivinä, maksaen 75% pyhälisät. Tästä asiasta ei varmaankaan ole käyty keskustelua kirkon toimijoiden kanssa, lisää ek:lle kakkua tarjottimella. Tapakristityt varmasti nostavat tästä kauhean mekkalan, ainoat kirkolliset pyhäpäivät katovat.

Yksityisellä puolella työnantajan sosiaalimaksuja pienennetään 1,72 prosenttiyksikköä vuoden 2017 alusta. Tämä lisää yritysten kannattavuutta, ainakin osakkeenomistajat hyötyvät tästä, sosiaalimaksujen alentaminen pitäisi kohdistaa määräaikaisena yrityksille jotka investoivat ja työllistävät Suomessa. Tasaisesti kaikille tuleva työntantajamaksujen alentaminen ei lisää työllistämistä tai investointeja, hyvänä esimerkkinä toimivat aiemmat yhteisöveron kevennykset. Yhteisöveron kevennys vei valtion kassasta "vain" 800 miljoonaa vuonna 2014, valitettavasti nykyinen hallitus ei näe edellisen hallituksen tekemiä virheitä.

Mitä työntekijät sitten hallituksen esityksessä saavat? Mikäli satut työskentelemään yrityksessä jonka koko on yli kaksikymmentä henkilöä, muutosturvaan tulee oikeus työllistämistä tukevaan valmennukseen. Mitä se sitten tarkoittaa, sitä ei uutisessa kerrota. Onko valmennus palkallisena vai palkattomana? Kauanko valmennus kestää, sitäkään ei kerrota.

Tämän lisäksi työntekijöille luvataan työterveyshuolto kuudeksi kuukaudeksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Mitä työterveyshuolto sitten kattaa, suurimmalle osalle työntekijöistäkään työterveyshuollon kattavuus ei ole selvä. Merkittävämpää työntekijöiden kannalta olisi nostaa työterveyshuollon minimitasoa kattamaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon tutkimuksineen ja toimenpiteineen. Pelkästä minimitason työterveyshuollosta irtisanottu ei voi juurikaan nauttia, pääsee käymään työterveyslääkärillä määräaikaistarkastuksess ja osallistumaan ehkä työpaikkaselvityksen tekemiseen.

Työtekijöille hallituksen esityksessä ei ole luvassa mitään konkreettista etua menettyjen etujen tilalle. Sen sijaan työnantajille tarjotaan kakkua ja kermavaahtoa kahdella isolla lusikalla, näin toimien hallitus tulee rikkomaan suomalaisen työmarkkinakentän neuvottelukäytännöt. Osakkeen omistajat kiittävät osinkoja nostamalla ja hankkiutumalla työntekijöistä eroon. Mielenkiinnolla jään odottamaan Suomeen näiden toimenpiteiden johdosta tulevia investointeja ja työpaikkoja.

tiistai 1. syyskuuta 2015

Vastaanottokeskukset, turvanpaikanhakijat ja Suomen vastuu?

Olen seurannut viime viikkoina käytävää keskustelua turvapaikanhakijoista ja heidän sijoittamisestaan eri puolelle Suomea. Pakolaisten määrä on suoraan sanoen räjähtänyt ja aiemmin suljettuja vastaanottokeskuksia on avattu uudelleen, uusia hätämajoituskohteita on jouduttu avaamaan. Hätämajoitukseen on jouduttu turvautumaan, jotta turvapaikanhakijoille voitaisiin järjestää koulutusta esimerkiksi kielen ja suomalaisen kulttuurin omaksumiseksi.
Uutisten kommenttipalstoja lukemalla ihmisillä tuntuu olevan pelko elämästä ja elintilasta, lisääntyykö omaisuus- ja seksuaalirikokset. Palstoilla huudetaan avun antamista lähtömaahan, ongelma on, etteivät turvapaikanhakijat voi jäädä kotimaahansa. Ongelman todelliset juuret menevät vuosien taakse, eivätkä ihmiset ole kotimaassaan turvassa. Mikäli elämiselle kotimaassa olisi edellytykset, eivät he lähtisi kohti tuntematonta.
Onko Suomen kantokyky saavutettu turvapaikanhakijoiden suhteen? Nyt aletaan olla rajoilla, onko järkeä sijoittaa ihmisiä asumaan ahtaisiin tiloihin, jotka on todettu aiemmin asumiseen kelpaamattomiksi hometiloiksi. Johonkin meidän on asetettava raja, kuinka paljon voimme turvapaikanhakijoita majoittaa odottamaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä.
Huoli talouden kantokyvystä ja turvapaikanhakijoiden määrästä tuntuu olevan suurin nykyisiä hallituspuolueita äänestäneillä. Hallituspuolueet tietenkin kääntävät tämänkin ongelman opposition syyksi, eduskunta on tehnyt päätökset hallituspuolueiden johdolla. Suomen pakolaiskiintiömäärä on edelleen 750–1050 henkilöä vuodelle 2015.
Suurimpana ongelmana näen hallituksen toimet. Suomalaiset työntekijät halutaan ajaa nurkkaan lisäämällä työkuormaa, työttömyyden vähentämiseen tähtäävät toimet eivät ole tuoneet haluttua tulosta. Turvapaikanhakijoiden nähdään tulevan kuormittamaan valtiontaloutta, samaan aikaan kun työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden etuuksiin tehdään rajuja leikkauksia.

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on suuri, ongelman ratkaisemiseksi pitää turvapaikkahakemusten käsittelyyn löytää lisää resursseja. Se kuinka nopeasti ”elintasopakolaiset ja rikolliset" saadaan käännytettyä vähentää suomalaisten pelkoa tulijoita kohtaan. Samalla pääsemme nopeammin työskentelemään pakolaisstatuksen saavien tulijoiden kotouttamiseksi.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Sulkeeko Arina Isokadun?

Oulu on saamassa Isokadulle Arinan ajamana hienon kesäkadun, loistavaa toimintaa keskustan kehittämiseksi kuntalaisten yhteiseksi olohuoneeksi. Olisi ollut todella tylyn näköistä, jos kaupunkikeskustan ykkös vetonaula olisi ollut muutaman kymmenen metrin mittainen akvaario, jonka vieressä rapistuu kauppakeskus Galleria.

Kaupungin hallituksen tekemän päätöksen pohjalta kuntalaisille tarjotaan hienot tilat jossa voidaan järjestää kesäisiä tapahtumia ympäri vuoden, koko korttelin mitalta. Samalla saadaan lämmintä tilaa ihmisten istuskella ja nauttia paikallisen suuryrityksen tuottamista palveluista.

Maankäyttösopimuksesta tosin poiketaan merkittävästi tässä tilanteessa, kulku kiinteistöihin järjestetään maanalaisella väylällä. Sopimuksen mukaan kesäkatu pyritään pitämään auki kävelijöille molemmista päistä ympäri vuorokauden. Sopimukseen on laitettu mahdollisuus sulkea til häiriökäyttäytymisen, tilan siivouksen tai jonkin muun syyn vuoksi yöajaksi silloin kun liikkeet eivät ole avoinna. Ovet voidaan pitää avoinna, jos ongelmat saadaan poistettua esimerkiksi kaupungin palkkaamilla vartijoilla.

Mielenkiinnolla odotan montako yötä katu tulee olemaan kaikkien saavutettavissa ympäri vuorokauden, tuskin yhtään ellei kauppojen aukioloaikoja vapauteta. Kadun sulkemisesta päätettäessä pitäisi ottaa huomioon sukupuolivaikutusten arviointi ja esteettömyys, tämä tuskin kiinnostaa Arinaa.

Yöaikana Isokadun sulkeminen aiheuttaa jalankulkijalle useamman sadan metrin matkan pidentymisen ja monta pimeää nurkkaa kierrettäväksi. Ongelmahan ei ole suuri, mutta yksin kadulla kulkeva nainen, lapsiperhe ja liikuntarajoitteinen henkilö voivat olla asiasta eri mieltä tuntiessaan olonsa uhatuksi.

Ainakaan tällä kertaa vasemmistoa ei voida syyttää keskustan kehityksen jarruttamisesta. Kaupungin sivuilta löytyy sopimus, sopimus jolla yleinen katu annetaan kaupallisen toimijan parhaaksi katsomaansa käyttöön.


lauantai 6. kesäkuuta 2015

Oulu, lasten ja nuorten kaupunki

Lasten iltapäivätoimintaa on tuotettu Oulussa pääsääntöisesti järjestöjen kautta, palkkatuen turvin. TE-keskuksen työllistämismäärärahat on käytetty, eikä rahaa ole syksyn toimintaan luvassa. Tämä aiheuttaa ongelmia iltapäivätoiminnan järjestämisessä, luvattu iltapäivätoiminta on järjestettävä 1. ja 2. luokan oppilaille, haku iltapäivätoimintaan syksylle 2015 loppui maaliskuun puolessa välissä.
 
Järjestöiltä hankitun iltapäivätoiminnan loppumisen takia kaupungin omat nuoriso-ohjaajat keskittyvät iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Järjestöt ovat tuottaneet yli puolet kaupungin organisoimasta iltapäivätoiminnasta. Kaikki muu toiminta loppuu, näppihaukka, ryhmäyttämiset, yökahvilat, pullopois, jne, niihin ei ole osoittaa resursseja kaupungin omasta henkilökunnasta. Syksyn ohjelmia ja aikatauluja on suunniteltu pitkä kevät, nyt suunnitelmat voidaan laittaa suoraan roskiin.
 
Iltapäivätoiminnan siirtyminen kokonaan kaupungille vaikuttaa nuorisotilojen käyttöön ja aukioloaikoihin, iltapäivätoimintaan paikan saaneet lapset käyttävät tiloja 11-17 välisen ajan. Tämä poistaa nuorisotiloista kaikki muut alakoululaiset, yläkoululaiset ehkä pääsevät tiloihin 17 jälkeen pariksi tunniksi. Aukioloaikoja joudutaan lyhentämään, nuoriso-ohjaajillakin on työaika jota pitää noudattaa.
 
Nuoriso-ohjaajien motivaation puutteesta ei toiminta ole kiinni, he ovat tehneet tärkeää työtä nuorten parissa ja tekevät sitä myös jatkossa. Nyt heidän pitkä jänteinen työ nuorten parissa romutetaan nopeiden säästöjen takia. Iltapäivätoiminnan ohjaaminen on tärkeää työtä, mutta sinne eivät kaikki mahdu.
 
Mitä voisimme tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Aamupäivätoiminnan osalta koulujen aloittaminen 1. ja 2. luokkalaisilla 8.15 helpottaisi, muttei poistaisi ongelmaa iltapäivätoiminnan osalta. Voitaisiinko nuorisopalvelut tuottaa alaluokille suoraan koulun jälkeen kaikille avoimilla harrastekerhoilla? Toimintaan voitaisin ottaa avuksi koulunkäyntiavustajat, heille lisää tunteja ja töitä, tuntevat myös koulun oppilaat hyvin.
 
Alakoululaisten ovet nuorisotaloille halutaan sulkea. Uskallan väittää ettei tätä päätöstä tehdessä ole tehty minkäänlaista vaikutusten ennakkoarviointia, tehty päätös ei edistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oulu, Scandinavian pohjoinen pääkaupunki haluaa romuttaa maineensa lasten ja nuorten kaupunkina.

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vappupuheeni Kuusamossa 1.5.2015

Arvoisa Työväen Vappua juhliva kansa, hyvät toverit,


Eduskuntavaalit ovat takana. Työväenpuolueiden kannatus lukemat eivät tukeneet lainkaan sitä henkeä, minkä vaalikentillä olimme aistineet. Kansa huusi punamultaa ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perään, mutta äänestivät ihan päinvastaisesti.
Vasemmistoliiton muista puolueista poikkeava elvytysohjelmamme tuomittiin mediassa velkaa kasvattavaksi, vaikka talousoppineet kääntyivät meidän esittämällemme linjalle vaaleja edeltävien viikkojen aikana. Eduskuntavaalien tappion jälkeen suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Oulun vaalipiirin vasemmiston 18 ehdokkaasta 11 oli meitä ensikertalaisia, teimme hyvän kampanjan, joka toi ehdokkaille arvokasta oppia kampanjoinnista.
Vaalien valonpilkahduksia olivat meidän nuoret naisehdokkaat kuten Li Andersson ja Hanna Sarkkinen. He nousivat uusiksi kansanedustajiksi huimilla henkilökohtaisilla äänimäärillä.
Hallitusneuvottelut käydään keskustan johdolla, puolueen, joka ennen vaaleja oli väritön hajuton ja mauton. Heidän puheenjohtajansa ei ottanut mitään kantaa. Mutta se riitti kansalle, joka odottaa muutosta. Mutta mitä ne muutokset tulevat olemaan? Silloin saattaa tulla pettymyksiäkin, mutta annettua ääntä ei voi enää muuttaa.
Viikko vaalien jälkeen on heitetty ajatuksia ansiosidonnaisen muuttamisesta starttirahaksi, unohtaen ettei kaikista ole yrittäjäksi, yrittäjyys vaatii liikeidean, markkinat ja pääomaa toiminnan käynnistämiseksi.
Odotan mielenkiinnolla miten tuleva hallitus auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä työllistämään ihmisiä, nimittäin vain päätä silittämällä ja tsemppaamalla ei luoda työpaikkoja. Työpaikkojen luomiseen tarvitaan rahaa, rahaa jota tällä hetkellä ei ole, koska velkaa ei aiottu ottaa lisää. Otetaanko kannustimena käytettävät rahat veroina työläisiltä, vai leikkauksina työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä.
Vaalitulos lupaa hyytävää oikeistolaista leikkauspolitiikkaa, jonka kohteeksi joutunevat kaikista heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset.
Vasemmistoliitto ei hyväksy julkisten palveluiden alas ajamista, kansalaisille on turvattava julkiset palvelut tasapuolisesti koko maassa. Palveluiden saatavuus takaa ihmisille mahdollisuuden pysyä kotiseudullaan ja pitää koko maa asuttuna. Näinhän vaalivoittaja keskusta lupasi, mutta miten käy, jos keskusta suostuu kokoomuksen mahdottomalta kuullostaviin leikkauksiin. Pelkona on julkisten palveluiden yksityistäminen ja sitä kautta verorahojen karkaaminen ulkomaisille pääomasijoittajille. Julkiset palveluthan ovat näitä ihan tavallisia terveyspalveluja, vanhustenhoitoa, lasten päivähoitoa, peruskoulua, lukiota ja teiden kunnossapitoa. Mistä näistä on varaa leikata? Ei mistään, sanomme me vasemmistoliitossa.
Leikkaamisen sijaan palveluita pitäisi tehdä ihmislähtöisemmiksi, niin ettei kenenkään tarvitse hypätä luukulta luukulle ja ajan saa terveyskeskukseen viikkoja jonottamatta. Eläkeläiset tarvitsevat palveluja mahdollisimman lähelle ja etenkin kotona asumista pitää tukea, omaishoitajista pitää aidosti välittää.
Yksi Vasemmistoliiton perustavoitteista on, että Koulujen opetus tulee olla laadukasta ja tasapuolista.
Entäpä työelämässä? elinkeinoelämän keskusliitto (EK) luo painetta työehtosopimuksien yleissitovuuden purkamiseksi, perusteena Suomen kilpailuaseman parantaminen. Todellisuudessa maahan ei luoda sillä yhtään uutta työpaikkaa, ei myöskään irtisanomissuojaa heikentämällä, koeaikaa pidentämällä, työajan lyhennyksistä luopumalla tai palkkoja alentamalla. Työtä saadaan helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista, lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja nostamalla arvonlisäverottoman toiminnan raja esimerkiksi 25 000 euroon.
EK haluaisi rajata myös työntekijöiden lakko-oikeutta. Työntekijöiden mielenilmaukset ovat johtuneet pääosin työnantajan yt-neuvottelujen aloittamisesta ja työntekijöiden irtisanomisesta. Viime aikoina lentoliikenteessä ja merikuljetuksissa työnantaja on halunnut poistaa yleissitovuuden ja alentaa sitä kautta palkkoja.
Hyvät toverit, tämän vuosituhannen suurimmat häiriköt työmarkkinoilla löytyvät EK:n omasta leiristä. Vuonna 2005 metsäteollisuuden työsulku kesti seitsemän viikkoa ja 2010 joutuivat työsulun kohteeksi elintarviketyöläiset.
Suomi on nostettu aikoinaan metsäteollisuuden voimin siihen asemaan missä nyt ollaan. Metsäteollisuudella on edelleen merkittävä osuus Suomen vientiteollisuudessa. Se on tuonut työpaikkoja myös maaseudulle puun korjuuseen ja kuljetukseen.
Äänekoskelle on tulossa miljardin euron investointi uuteen biotuotetehtaaseen, uusi sellutehdas jonka raaka-aine hankinnat heijastuvat laajalle alueelle luoden uusia työpaikkoja.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen metsäteollisuuden työn tuottavuus on kasvanut ripeämmin ja on paremmalla tasolla kuin Ruotsissa tai Saksassa. Palkkaan suhteutettu tuottavuus on Suomessa selvästi kilpailijamaita paremmalla tasolla.

Kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme luotettavuudessa jatkuvasti kärkisijoille. Alkuvuonna 2015 Suomi sijoittui 9. Maailman pankin Doing-Business -vertailussa, kun vuoden 2014 vertailussa olimme sijalla 12.

Suomeen tarvitaan teollisuuspoliittinen linjaus, joka ulottuu yli hallituskausien. Liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa investoimalla tiestöön, siltoihin ja raideliikenteeseen.

Raakapuun saatavuus teollisuudelle on varmistettava yhteismetsiä luomalla ja tilakokoa kasvattamalla. Täällä Kuusamossa onkin jo suuri yhteismetsä. Metsäteollisuuden tuotantoa on mahdollista kasvattaa hyvin hoidettujen ja kasvavien metsävarojen ansiosta. Biomassan kysynnän arvioidaan kasvavan 30% vuoteen 2020 mennessä. Monimuotoinen metsä on omistajalleen voittoa tuottava, lajirikas ja tukee matkailua, luontokuvaajia ja muita luonnossa liikkujia.
Luonto on meille suomalaisille tärkeä, erityisesti täällä Kuusamossa, niin paikallisille ihmisille kuin matkailijoillekin. matkailu luo alueelle yli 800 työpaikkaa ja tuo yli 90 miljoonan euron tulot vuosittain. Ihmiset tulevat tänne ympäri maapalloa hakemaan elämyksiä ja rauhaa luonnon keskeltä. Meillä ei ole vara uhrata näitä maisemia ja matkailusta saatavia työpaikkoja luonnonrikkauksia hamuaville kansainvälisille yrityksille.jotka vievät voitot mennessään.
Turvallisuuspolitiikka on puhuttanut viime aikoina paljon. Nato keskustelua tullaan varmasti käymään seuraavan neljän vuoden aikana. Kokoomuksen ajama isäntämaasopimus on askel kohti Natoon liittymistä, samoin materiaalihankinnat jotka tehdään Nato yhteensopivina.
Hyvät toverit, Vasemmistoliiton mielestä Suomen on pysyttävänä puolueettomana idän ja lännen välissä, puolueettomuudesta ja rauhanturvaamisesta meillä on pitkät perinteet jotka, tuhottaisiin Natoon liittymällä. Ainut maa jonka kanssa voimme edes harkita puolustusyhteistyötä on Ruotsi.
Vasemmistoliittoa tarvitaan jatkossakin, me olemme nyt ja olemma aina olleet aidosti pienituloisten puolella, puolustamassa julkisia palveluja ja haluamme pitää koko maan asuttuna. Emme saa unohtaa suomalaista luontoa ja hyvinvointi yhteiskuntaa.
Hyvää suomalaisen työn ja työläisten päivää kaikille.


keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Vaalit on ohi

Eduskuntavaalit on käyty ja tulos on selvillä. Seuraavat neljä vuotta tulevat näyttämään kansalle mitä he halusivat, sitä saa mitä tilaa. Vasemmiston sanoma ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kiinnostava kansalle, joten takkiin tuli hyvästä kampanjasta huolimatta.

Omalta osalta äänimäärä olisi voinut olla suurempi, mutta ihan kohtuullinen huomioiden tekemäni työ muiden ehdokkaiden eteen. En nähnyt järkeväksi myydä itseäni 25-vuotiaalle opiskelevalle yh-äidille, ei taida kiinnostaa tälläinen perusduunari arvoillaan kun joukossa valittavana on opiskelijaelämän tunteva nuorempi nainen.

Paljon tuli opittua ehdokkuuden aikana, itsestä, ihmisistä ja yhteiskunnasta. Matka jatkuu kohti seuraavia vaaleja, kuntavaalit ovat kahden vuoden päästä ja ehdolla ollaan jos kannatusta ja kyselyä tulee. Nyt on eduskuntavaaliehdokkuus koettu ja seuraavissa vaaleissa ollaan viisaampia, mihin mennään, mitä tehdään, miten tehdään.

Kunta puolella toiminta jatkuu taas täysillä, tasa-arvotoimikunta kokoontuu heti toukokuun puolella kokoustamaan asioista ja tarkkailemaan miten vuoden alussa tehdyt suunnitelmat ovat edenneet kentällä. Tulevana perjantaina olen tekemässä vammaispolittiista ohjelmaa, siitä saatte lukea tarkemmin ohjelman valmistuttua, toivottavasti vuoden vaihteessa. Ohjelman tekemisestä ja valmistumisesta en ala täällä kirjoittamaan, jotta työryhmälle jää työrauha toimia. Vinkkejä asioista mitä kyseiseen ohjelmaan voisi ottaa mukaan kannattaa heitellä sähköpostiin.

Vappuna ollaan järjestämässä marssia, kannattaa tulla letkunpuistoon kello 11 jälkeen katselemaan. Sieltä startataan 11.30 hujakoilla ja marssitaan Rotuaarille kello 12.00 mennessä kuuntelemaan perinteiset vappupuheet.

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Työ ei lisäänny työaikaa pidentämällä

Risto Siilasmaa on herännyt huutamaan samaa mantraa EK:n kanssa. Työntekijöiden työaikaa on pidennettävä ja arkipyhät poistettava nuorten työllistymisen parantamiseksi.  Johtajat ovat säännöllisesti vaalien alla tulleet koloistaan esiin edellä mainitun viestin kanssa.

Annan johtajille vastaesityksen, lyhennetään työntekijöiden työaikaa ja nostetaan tuntipalkkaa. Näin ostovoima kasvaa, ehditään kuluttaa tuotteita ja palveluja ja tarvitaan työvoimaa lisää. Haluaisin nähdä sen kaavan, jolla johtajat perustelevat väitteensä. Itse en ole vielä onnistunut ajatusta avaamaan työllisyyttä parantavana, ainoastaan osakkeenomistajan voittoa lisäävänä.

Arkipyhien poistamiseksi työnantajan pitää ottaa yhteyttä evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Mikäli kirkko aiheuttaa toiminnallaan haittaa yrityksille, he ovat velvollisia korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Ellei EK pääse kirkon kanssa yhteisymmärrykseen voi EK haastaa seurakunnat oikeuteen.

Parissa asiassa olen Siilasmaan kanssa samaa mieltä, yrittämistä ja investointeja haittaaville valituskierteille on saatava stoppi. Valitusoikeus pitää olla, mutta valitukset pitää käsitellä nopeammin. Vuosia kestävät valituskierteet eivät ole kenenkään etu. Keinoja työssä jaksamisen parantamiseksi on mietittävä yhdessä työntekijöiden kanssa.  

Suomen työttömyyttä ei poisteta työaikoja pidentämällä, eläkeikää nostamalla, palkkoja pienentämällä tai työehtosopimuksia heikentämällä. Ongelmat ovat johdossa, joka ei näe todellisuutta toimistonsa ulkopuolella, panostaminen tuotteiden markkinointiin ja myyntiorganisaation kehittäminen ovat paljon tehokkaampia keinoja työllisyyden ja tuottavuuden lisäämiseksi.

Risto Siilasmaa on ollut Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2008 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2012. Mitä Siilasmaa on saanut aikaan? Suurin saavutus on tuhansia työttömiä ajamalla Nokian puhelintuotanto ja kehitys pois Suomesta.
Risto Siilasmaa on yksi Suomen rikkaimmista henkilöistä, nostaa palkkiot suuryritysten hallituspaikoilta.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Huippututkimusta Suomeen

Pyhäjärvellä toimii Euroopan syvin kaivos vielä muutaman vuoden ajan, kaivos on merkittävä työnantaja alueella. Kaivoksen toiminnan ehdyttyä, suunnitteilla oleva Laguna hiukkastutkimuslaitos on varteenotettava vaihtoehto. Hankkeen selvitystyöhön on käytetty 130 henkilötyövuotta ja 17 miljoonaa euroa, rahoitus on tullut Euroopan unionilta ja 14 maan yliopistoilta.
Pyhäjärvi sijaitsee hyvällä paikalla maantieteellisesti ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Maaperä alueella on vakaata, eikä lähistöllä ole tutkimusta haittaavia tekijöitä. Laguna tulisi työllistämään rakennusvaiheessa paikallisia kaivosmiehiä, arviolta neljäntuhannen henkilötyövuoden verran. Paikallisilla on paras osaaminen tarvittavien tilojen louhimiseen, jo valmiina olevien tilojen lisäksi.
Hiukkastutkimuslaitteiston kustannusarvio on 226 miljoonaa euroa ja rakennusaika kahdeksan vuotta. Pienemmän pilottihankkeen kustannusarvio on 50 miljoonaa ja rakennusaika neljä vuotta. Hiukkastutkimuslaitos toisi Suomeen merkittäviä ulkomaisia investointeja, nostaen Suomen asemaa huippututkimukseen panostavana valtiona.
Valmistuttuaan Laguna työllistäisi pysyvästi noin sata henkilöä, lisäksi työtä tulisi palvelujen tuottajille hotelli- ja matkailualalla. Vierailijoita hiukkastutkimuslaitokseen odotetaan vuosittain satoja.
Hiukkastutkimuslaitosta tukisi kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala, pumppuvoimala olisi ensimmäinen Suomen maaperällä. Euroopassa on jo useita vastaavalla periaatteella toimivia voimaloita. Ideana on päästää vesi turbiinien läpi kaivokseen sähkönhinnan ollessa korkealla ja pumpata ylös halvan sähkön aikaan.

Valtion on otettava entistä suurempi rooli näiden hankkeiden edistämiseksi, jotta Pyhäjärvi ja lähialueet säilyvät elinvoimaisina.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Irtisanomissuojaa parannettava

Kokoomuksen puheenjohtaja esitteli 7.3. leikkauslistan, listalle kuuluu ansiosidonnaisen päivärahan keston lyhentämistä, sekä työntekijän irtisanomisen helpottamista.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikentämällä tai sen kestoa lyhentämällä ei luoda yhtään työpaikkaa Suomeen. Työttömällä on jo työn vastaanottovelvollisuus, karensin uhalla, mikäli työtä vain tarjotaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämisellä olisi työstä syrjäyttäviä vaikutuksia, jotka korostuisivat ikääntyneillä työttömillä. Tilanteessa, missä on ennen kaikkea työn puutetta, olisi vastuutonta laittaa irtisanottu entistä nopeammin täydelliseen ahdinkoon.
Toinen ehdotus oli työntekijöiden irtisanomisen helpottaminen. En tiedä kuinka sitä enää helpotetaan, Suomessa työntekijöiden irtisanomissuoja on olematon. Kuuden viikon yt-teatteri riittää, eikä työnantajalla ole muita velvoitteita kuin noudattaa työntekijän irtisanomisaikaa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun yhdeksän kuukauden takaisinottovelvollisuus koskee samaa tai samankaltasta työtä, josta työntekijä on irtisanottu
Meidän tulee parantaa työntekijöiden asemaa irtisanomistilanteissa. Yksi keino on muutosturvarahasto, jolla helpotetaan irtisanottujen työntekijöiden työllistymistä ja kouluttautumista. Muutosturvarahaston rahoittajia olisivat yritykset tuloksensa mukaan.
Yritysten yhteisöveroa on alennettu historiallisen paljon. Viimeinen alennus oli suuruudeltaan noin 900 miljoonaa euroa, mikä on auttanut ennestään menestyviä pörssiyhtiöitä. Olisi kohtuullista, että osa näistä veronalennuksista käytettäisiin irtisanottujen uudelleen sijoittumiseen työmarkkinoille.
Kaikilla puolueilla on tavoitteena Suomen talouden nousu ja työttömyyden vähentäminen. Tarvitsemme uusia ajatuksia, mutta työehtojen polkeminen ei ole sitä, vaan palaamista kymmeniä vuosia taaksepäin.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Metsäteollisuudella on tulevaisuus

Tuottavuus on parantunut metsäteollisuudessa koko 2000-luvun. Työn tuottavuus on kasvanut keskimäärin 4,6% ja kokonaistuottavuus 3,3% vuodessa. Työn tuottavuus alalla on parantunut merkittävästi vertailussa muiden alojen tuottavuuteen.

Kansainvälisessä vertailussa työn tuottavuus on kasvanut ripeämmin ja on paremmalla tasolla kuin Ruotsissa tai Saksassa. Palkkaan suhteutettu tuottavuus on selvästi kilpailijamaita paremmalla tasolla. Nämä tiedot löytyvät Eurostatin tilastoista vuosilta 2005-2012.

Yhteiskuntasuhteet ja ennustettava toimintaympäristö tekevät Suomesta pienen maariskin maan, kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme jatkuvasti kärkisijoille. Alkuvuonna 2015 Suomi sijoittui 9. Maailman pankin Doing-Business -vertailussa, kun vuoden 2014 vertailussa olimme sijalla 12.

Logistinen kilpailuasema on parantunut vuosien aikana, vuonna 2014 tipahdimme sijalle 24 kaikista maailman maista. Alkuvuonna 2015 tehtyjen selvitysten mukanaan logistinen kilpailukykymme on jälleen parantunut. Logistisen kilpailuaseman arvio perustuu alan toimijoiden arvioon kunkin maan ulkomaankaupan logistiikan toimivuudesta.

Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja ennakoitavuutta voidaan parantaa luomalla hallituskauden yli ulottuva teollisuuspoliittinen linjaus. Logistista toimivuutta voidaan parantaa investoimalla tiestöön, siltoihin ja raideliikenteeseen. Satamien kehittäminen ja 12 metrin väylän saaminen Ouluun ja Kemiin on tärkeää vientiteollisuudelle.

Päästökaupan epäsuorat vaikutukset kohdentuvat uusiutuvaa raaka-ainetta käyttävälle teollisuudelle. Päästöoikeuksien hintaa säätelevää mekanismia ei pidä ottaa käyttöön ennen vuotta 2021, vaikka hiilidioksiditonnin hinta on alentunut kymmenen vuoden aikana. Osa Suomen kilpailijamaista korvaa teollisuudelle ilmastopolitiikan aiheuttamaa sähkön hinnan nousua, tätä pitää harkita myös Suomessa. Energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää uusilla veroilla tai maksuilla.

Raakapuun saatavuus teollisuudelle on varmistettava yhteismetsiä luomalla ja tilakokoa kasvattamalla. Vuotuinen puun kasvu on noin 105 miljoonaa kuutiometriä, markkinahakkuiden ja energiapuun korjaamisen jälkeen metsiin jää vuosittain 40 miljoonaa kuutiometriä puuta. Metsäteollisuuden tuotantoa on mahdollista kasvattaa hyvin hoidettujen ja kasvavien metsävarojen ansiosta. Biomassan kysynnän arvioidaan kasvavan 30% vuoteen 2020 mennessä. Suomesta ei kuitenkaan saa tulla pelkästään bulkkisellun tuotantoon erikoistunutta maata, sellua jalostavan teollisuuden toimintamahdollisuuksia tulee kehittää.

Suomi voi olla omavarainen energian suhteen, tuontienergian ja kivihiilen osuutta pitää tietoisesti vähentää. Pilotointivaiheessa olevien energiatuotantomuotojen tuotekehitystä pitää edistää, mutta puun energiakäyttö ei saa vaarantaa korkeamman jalostusasteen tuotantoa.



sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Pyhäjoki ja ydinvoima

Eduskuntavaalien alla monet äänestäjät kyselevät ehdokkailta suhtautumista Pyhäjoelle tulevaan ydinvoimalaan. Nykyinen vielä istuva eduskunta on päätöksen tehnyt demokraattisesti äänestäen, antaen Fennovoimalle luvan rakentaa Hanhikiven alueelle ydinvoimalan. Tuleva eduskunta ei periaatepäätökseen ota kantaa ja fennovoima voi hakea rakennuslupaa voimalalle.

Hanhikiven alueella toimiva ydinvoimala tulee tuottamaan sähköä 1200 megawattia omistajiensa tarpeisiin. Omistuspohja on pääosin kunnallisia energiayhtiöitä ja muutama teollisuuden yritys. Edellä mainittujen omistukset ovat voimaosakeyhtiö SF:n kautta 66 %. Rosatomin tytäryhtiö RAOS voima Oy omistaa 34 % osakkeista. Omistuspohjan kotimaisuusaste on periaatepäätöksen mukainen.

Fennovoiman mukaan laitetoimittajia on velvoitettu noudattamaan suomalaisia työehtosopimuksia ja viranomaismääräyksiä jo tarjousvaiheessa. Työmaasopimuksen ovat allekirjoittaneet ammattiliitto pro, metalliliitto, rakennusliitto ja sähköliitto. Tämä takaa ammattiliitoille toimivaltaisen edustuksen työmaalle, turvaten työntekijöiden oikeudet ja tiedonsaannin.

Suomalaisten työehtosopimusten ja viranomaismääräysten noudattaminen auttaa suomalaisia yrittäjiä tarjoamaan tuotteita ja palveluja rakennusaikana. Toiveena onkin saada mahdollisimman paljon
suomalaista osaamista jo rakennusaikana Pyhäjoelle. Keikkatyöläisten tullessa työmaalle hyvinvointi leviää laajemmalle alueelle.

Valtatie 8 parannushankkeet ovat saaneet ydinvoimalapäätöksen jälkeen uutta tuulta, Oulunsalon
lentokentän aseman kohottaminen kansainväliseksi lentokentäksi tulee entistä tärkeämmäksi
matkustajamäärien kasvaessa. Toiveissa on myös Oulun kaksoisraiteen nopeampi valmistuminen.

Pyhäjoelle ja lähiseudulle rakennusvaihe tuo kerrannaisvaikutuksina työtä kauppoihin ja palveluihin.
Ydinvoiman lisärakentamisen ohessa emme saa unohtaa uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Sellutehtaissa tuotetaan suuri osa uusiutuvasta energiasta, aurinkokennojen kehitys etenee kovaa vauhtia, biopolttoainetta käyttävien polttokattiloiden kehittämistä pitää jatkaa ja tukea. Kuitu- ja tukkipuun polttamisen sijaan, metsät on jalostettava pidemmälle turvaten suomalainen metsäteollisuus.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut loppuivat

Eilen uutiset kertoivat sopimusneuvottelujen loppuneen SAK:n poistuttua neuvotteluista. Aamun ajankohtaislähetyksessä paikalla olivat Jyri Häkämies ja Lauri Lyly. Kovin olivat herrat samaa mieltä sopimisen tarpeellisuudesta ja sovittujen asioden noudattamisesta. Työllisyys on molemmille osapuolille ykkösjuttu tulevan kevään aikana, keinot vain tuntuvat olevan kovin erilaiset.
Häkämiehelle on laitettu suuhun samat sanat kuin Metsäteollisuus ry.n työmarkkinajohtaja Arto Tähtisellä vuonna 2005. Laittomat lakot ja satoja kertoja ajettu tuotanto alas, todellisuus oli Metsäteollisuus ry.n asettama työsulku, joka markkinoitiin medialle ja kansalle paperiliittolaisten lakkona.
Mitä työnantaja haluaa tänään? Korottaa moninkertaiseksi sakkoja mielenilmauksista työntekijöiden tuntiessa työnantajan rikkoneen tehtyä sopimusta. Vuonna 2013 mielenilmauksista suurin osa kohdistui työnantajan ilmoitukseen väen vähentämiseksi. Onneksi meillä on olemassa tilastokeskus joka kerää tietoa asioista.
Oheisesta linkistä löytyy tilastokeskuksen keräämää tietoa vuonna 2013 käydyistä työtaisteluista, kyseistä vuotta on verrattu kymmeneen aiempaan vuoteen. Muutama asia silti jäi itseä kummastuttamaan tilastossa.
Työnantajan asettamasta työsulusta ei mainita tilastossa mitään. Vuosien 2005 ja 2010 aikana työnantajat asettivat tuhannet työntekijät työsulkuun, 2005 metsäteollisuus ja 2010 elintarviketeollisuus. Molemmat vuodet ovat kärjessä tarkasteltaessa työtaistelujen määrää, työtaisteluun osallisten määrää sekä menetettyjä työpäiviä.
Työnantajat haluavat siirtää työntekijät halvempien työehtosopimusten piiriin, heikentää työehtoja sekä palkkoja. En tiedä yhtään ainutta työpaikkaa, joka olisi pelastunut työntekijöiden alennettua palkkoja, tai heikennettyä työehtoja. Työehdoista työnantajat haluaisivat myös enemmän paikallista sopimista. Todellisuudessa neuvottelut olisivat työnantajan sanelua keskuskonttorilta paikallisille työntekijöille, ei siis oikeaa neuvottelua.
Työantaja on koventanut linjaansa kovasti, tästä esimerkkinä ovat luottamusmiesten irtisanomiset. Työnantaja haluaa päästä sanelemaan yksipuolisesti työmarkkinoilla, halu on rikkoa sopimusyhteiskunta, heikentää työsuojelua ja lisätä tuloeroja. Tuloeroja kasvattamalla valtio joutuu ajamaan alas julkisia palveluja, työpaikkoja palkkojen alentaminen ei lisää.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Nollatyösopimukset


Nollatuntisopimukset pitää kieltää
Nollatyösopimuksessa viikkotuntimääräksi määritellään 0-40 tuntia. Työaika voi vaihdella tuolla välillä ilman että työntekijällä on etukäteen tietoa, milloin töitä on tai onko lainkaan. Työntekijä joutuu päivystämään puhelimen äärellä, jos sattuisi tulemaan työtä vaikka pariksi tunniksi.
Nollatyösopimusten käyttö on yleistä ravintoloissa, siivouspalveluissa ja kaupan alalla. Rakennusliitto sai keväällä 2014 työehtosopimukseen määriteltyä nollatyösopimuksia rajoittavan lausekkeen. Nollatyösopimuksista luopumalla voidaan kitkeä harmaata taloutta tehokkaasti.
Nollatyösopimuksella työskenteleviä käytetään hyväksi työmarkkinoilla. Sopimus on näennäisesti joustava molemmille, käytännössä työntekijän turva on ristiriitatilanteissa olematon. Esimerkiksi sairausloman ajalta palkan saaminen on hankalaa, koska minimityöaikaa ei ole määritelty. Kynnys vaatia oikeuksiaan on korkea, asioiden riitauttaminen saattaa alentaa työtunteja.
Työnantajat hakevat nollatuntisopimuksilla joustoja, työntekijät ovat käytettävissä tarpeen mukaan. Työnantajille tämä sopii hyvin, mutta työntekijä joutuu elämään epävarmuudessa toimeentulon suhteen. Nollasopimuksilla siirretään yrittämisen riski työntekijöille. Nollatyösopimusten purkamiseen ei tunnu olevan halua virkamiehillä, eikä työnantajilla.
Kansalaisaloitteen nollatyösopimuslaisten aseman parantamiseksi voi allekirjoittaa helposti netissä.  http://operaatiovakiduuni.fi/





perjantai 16. tammikuuta 2015

Kreikan velat

A-talk ohjelmassa 15.1. oli keskustelua Kreikan veloista. Vuonna 2010 alkaneen elvytyksen jälkeen Kreikan velkamäärä on vain kasvanut, ihmiset köyhtyneet, koulutus ajettu alas. Ohjelma herätti kysymyksiä, miksi mikäkin ratkaisu on tehty ja voitaisiinko niistä oppia Suomessa.
Kreikan liittyessä euroon kirjanpito oli kaksinkertaista, yksi sisäiseen käyttöön ja toinen EU:lle. Siitä huolimatta Kreikka otettiin mukaan euroon, vaikka Soinin mukaan kaikki tiesivät Kreikan kusettavan. Oliko saksalaisten ja ranskalaisten pankkien antama velka Kreikalle niin suuri ettei muuta mahdollisuutta ollut kuin ottaa Kreikka mukaan ja pistää eurooppalaiset maksamaan pankkien tappiot.
Kreikkaa vaadittiin lainojen saamiseksi tiukalle kulukuurille, olihan siellä monta kohtaa jotka vaativatkin korjausta, hulppeat eläkkeet, harmaa talous ja korruptio. Kansalaisten ostovoiman laskeminen ei tuonut toivottua tulosta, kansalaisista yhä useampi on joutunut köyhyysrajan alapuolelle. Syöksykierre on saatu pysäytettyä, nyt tarvii enää muuttaa suunta. Pankit euroopassa on pelastettu, olisiko nyt aika koettaa toisenalaista talouden korjausta lainoittamalla kreikkalaisia.
Elvyttävä talouspolitiikka voisi tässä vaiheessa toimia suunnan muuttajana. Kansalaisten ostovoimaa nostamalla saadaan sisämarkkinat nousuun ja sitä kautta myös ulkomarkkinat. Saataisiin kreikkalaiset fetat ja oliivit liikkeelle eurooppaan, matkustajat katsomaan antiikin nähtävyyksiä.
Kreikkaa on haluttu ulos eurosta, tässä vaiheessa väitetään ettei eurosta voi erota. Ei ole olemassa liittoa josta ei voi erota, euroalueen pelkona on Kreikan eroaminen eurosta ja pärjääminen omillaan. Kreikan eron seurauksena euroalue tulisi kutistumaan ainakin Espanjan, Italian ja Portugalin verran. Kaikilla näillä on ongelmia taloutensa kanssa. Itse en pitäisi huonona vaihtoehtona Suomen eroamista eurosta ja euroopan unionista, pääsisimme pelaamaan omilla ehdoilla maailmalle isoveli Ruotsin tavoin omalla valuutalla.
Euroalue tarvitsee elvytystä, nopeasti, Kreikassa kriisi laukesi käsiin vain nopeammin. Suomessa talous laskee, työttömyys ja tuloerot kasvavat. Kreikan kriisistä oppia ottamalla voi huomata ettei palkanalennuksilla saada työtä ja hyvinvointia. Talouden kääntäminen koko euroalueella lisää suomalaisen vientiteollisuuden kiinnostavuutta maailmalla.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Suomen pysyttävä pois Natosta

Suomi on ollut itsenäinen vuodesta 1917 toimien puskurina idän ja lännen välissä. Presidentti Mannerhein halusi varmistaa Suomen asemaa ja esitti Suomelle ja Neuvostoliitolle yhteisiä puolustusjärjestelmiä 1945 Saksan uhan torjumiseksi, esityksen pohjalta solmittiin YYA-sopimus 1948. Sopimus vahvisti Suomen itsenäisyyttä ja puoluettomuutta.

Sitoutumattona valtiona Suomi on osallistunut rauhanturvaoperaatioihin joista suurin osa on ollut YK-johtoisia. Operaatioihin on osallistunut noin 40 000 suomalaisia vuodesta 1956 lähtien, operaatioissa on menehtynyt vajaa viisikymmentä suomalaista. Presidentti Ahtisaari tunnetaan maailmalla vaikeiden rauhanprosessien vetäjänä, hänen saamansa Nobelin rauhanpalkinto on tunnustus suomalaisille maailmanrauhan edistämisestä.

1990-luvulla Hornet kauppojen yhteydessä puolustusvoimien kalustoa alettiin sovittamaan Nato yhteensopivaksi. Hornet kauppojen kiirehtiminen herätti epäilyksiä, vahvistuksen asialle antoi entisen puolustusministerin paljastus kaupan etenemisestä laman alla. Kalustohankintoja tehdessä pitää miettiä, millainen viesti halutaan antaa Venäjälle Suomen puolueettomuudesta. Putinin mielestä Venäjän turvallisuutta uhkaa ulkoisesti eniten Naton laajentuminen.

Ukrainan kriisin alettua Kalevakin uutisoi Nato-jäsenyyden kannatuksen lisääntyneen. Jäsenyyttä kannatti vain 26% kansalaisista, 60 % vastusti ja loput eivät osanneet ilmoittaa kantaansa. Nato jäsenyyden kannattajat ovat edelleen vähemmistönä, Nato jäsenyyttä ei voi perustella tässä vaiheessa kansalaisten tahdolla.

Elokuussa 2014 puolustusvaliokunta ja Presidentti Niinistö allekirjoittaa Naton isäntämaasopimuksen. Sopimus tarkoittaa sotilasjoukkojen avustamista ja osallistumista kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Näissä harjoituksissa toimintamallit perustuvat nato standardeihin. Nato yhteistyön lisääminen tarkoittaa puolustusmäärärahojen kasvattamista, joukkojen antamista Nato-operaatioihin, suomalaisten maineen heikkenemistä sitoutumattomina rauhanturvaajina.

Armeijaa Suomi ei ole tarvinnut itsenäisyytensä aikana kertaakaan (puolustusvoimia talvi-, jatko- ja lapinsodassa), eikä tule tarvimaan niin kauan kun emme liity Natoon. Suomella on puolustusvoimat, puolustusvoimia käytetään Suomen maaperän puolustamiseen. Suomen itsenäisyyden takeina ovat sitoutumattomuus, diplomatia ja rauhanturvaaminen.