perjantai 20. maaliskuuta 2015

Huippututkimusta Suomeen

Pyhäjärvellä toimii Euroopan syvin kaivos vielä muutaman vuoden ajan, kaivos on merkittävä työnantaja alueella. Kaivoksen toiminnan ehdyttyä, suunnitteilla oleva Laguna hiukkastutkimuslaitos on varteenotettava vaihtoehto. Hankkeen selvitystyöhön on käytetty 130 henkilötyövuotta ja 17 miljoonaa euroa, rahoitus on tullut Euroopan unionilta ja 14 maan yliopistoilta.
Pyhäjärvi sijaitsee hyvällä paikalla maantieteellisesti ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Maaperä alueella on vakaata, eikä lähistöllä ole tutkimusta haittaavia tekijöitä. Laguna tulisi työllistämään rakennusvaiheessa paikallisia kaivosmiehiä, arviolta neljäntuhannen henkilötyövuoden verran. Paikallisilla on paras osaaminen tarvittavien tilojen louhimiseen, jo valmiina olevien tilojen lisäksi.
Hiukkastutkimuslaitteiston kustannusarvio on 226 miljoonaa euroa ja rakennusaika kahdeksan vuotta. Pienemmän pilottihankkeen kustannusarvio on 50 miljoonaa ja rakennusaika neljä vuotta. Hiukkastutkimuslaitos toisi Suomeen merkittäviä ulkomaisia investointeja, nostaen Suomen asemaa huippututkimukseen panostavana valtiona.
Valmistuttuaan Laguna työllistäisi pysyvästi noin sata henkilöä, lisäksi työtä tulisi palvelujen tuottajille hotelli- ja matkailualalla. Vierailijoita hiukkastutkimuslaitokseen odotetaan vuosittain satoja.
Hiukkastutkimuslaitosta tukisi kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala, pumppuvoimala olisi ensimmäinen Suomen maaperällä. Euroopassa on jo useita vastaavalla periaatteella toimivia voimaloita. Ideana on päästää vesi turbiinien läpi kaivokseen sähkönhinnan ollessa korkealla ja pumpata ylös halvan sähkön aikaan.

Valtion on otettava entistä suurempi rooli näiden hankkeiden edistämiseksi, jotta Pyhäjärvi ja lähialueet säilyvät elinvoimaisina.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Irtisanomissuojaa parannettava

Kokoomuksen puheenjohtaja esitteli 7.3. leikkauslistan, listalle kuuluu ansiosidonnaisen päivärahan keston lyhentämistä, sekä työntekijän irtisanomisen helpottamista.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikentämällä tai sen kestoa lyhentämällä ei luoda yhtään työpaikkaa Suomeen. Työttömällä on jo työn vastaanottovelvollisuus, karensin uhalla, mikäli työtä vain tarjotaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämisellä olisi työstä syrjäyttäviä vaikutuksia, jotka korostuisivat ikääntyneillä työttömillä. Tilanteessa, missä on ennen kaikkea työn puutetta, olisi vastuutonta laittaa irtisanottu entistä nopeammin täydelliseen ahdinkoon.
Toinen ehdotus oli työntekijöiden irtisanomisen helpottaminen. En tiedä kuinka sitä enää helpotetaan, Suomessa työntekijöiden irtisanomissuoja on olematon. Kuuden viikon yt-teatteri riittää, eikä työnantajalla ole muita velvoitteita kuin noudattaa työntekijän irtisanomisaikaa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun yhdeksän kuukauden takaisinottovelvollisuus koskee samaa tai samankaltasta työtä, josta työntekijä on irtisanottu
Meidän tulee parantaa työntekijöiden asemaa irtisanomistilanteissa. Yksi keino on muutosturvarahasto, jolla helpotetaan irtisanottujen työntekijöiden työllistymistä ja kouluttautumista. Muutosturvarahaston rahoittajia olisivat yritykset tuloksensa mukaan.
Yritysten yhteisöveroa on alennettu historiallisen paljon. Viimeinen alennus oli suuruudeltaan noin 900 miljoonaa euroa, mikä on auttanut ennestään menestyviä pörssiyhtiöitä. Olisi kohtuullista, että osa näistä veronalennuksista käytettäisiin irtisanottujen uudelleen sijoittumiseen työmarkkinoille.
Kaikilla puolueilla on tavoitteena Suomen talouden nousu ja työttömyyden vähentäminen. Tarvitsemme uusia ajatuksia, mutta työehtojen polkeminen ei ole sitä, vaan palaamista kymmeniä vuosia taaksepäin.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Metsäteollisuudella on tulevaisuus

Tuottavuus on parantunut metsäteollisuudessa koko 2000-luvun. Työn tuottavuus on kasvanut keskimäärin 4,6% ja kokonaistuottavuus 3,3% vuodessa. Työn tuottavuus alalla on parantunut merkittävästi vertailussa muiden alojen tuottavuuteen.

Kansainvälisessä vertailussa työn tuottavuus on kasvanut ripeämmin ja on paremmalla tasolla kuin Ruotsissa tai Saksassa. Palkkaan suhteutettu tuottavuus on selvästi kilpailijamaita paremmalla tasolla. Nämä tiedot löytyvät Eurostatin tilastoista vuosilta 2005-2012.

Yhteiskuntasuhteet ja ennustettava toimintaympäristö tekevät Suomesta pienen maariskin maan, kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme jatkuvasti kärkisijoille. Alkuvuonna 2015 Suomi sijoittui 9. Maailman pankin Doing-Business -vertailussa, kun vuoden 2014 vertailussa olimme sijalla 12.

Logistinen kilpailuasema on parantunut vuosien aikana, vuonna 2014 tipahdimme sijalle 24 kaikista maailman maista. Alkuvuonna 2015 tehtyjen selvitysten mukanaan logistinen kilpailukykymme on jälleen parantunut. Logistisen kilpailuaseman arvio perustuu alan toimijoiden arvioon kunkin maan ulkomaankaupan logistiikan toimivuudesta.

Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja ennakoitavuutta voidaan parantaa luomalla hallituskauden yli ulottuva teollisuuspoliittinen linjaus. Logistista toimivuutta voidaan parantaa investoimalla tiestöön, siltoihin ja raideliikenteeseen. Satamien kehittäminen ja 12 metrin väylän saaminen Ouluun ja Kemiin on tärkeää vientiteollisuudelle.

Päästökaupan epäsuorat vaikutukset kohdentuvat uusiutuvaa raaka-ainetta käyttävälle teollisuudelle. Päästöoikeuksien hintaa säätelevää mekanismia ei pidä ottaa käyttöön ennen vuotta 2021, vaikka hiilidioksiditonnin hinta on alentunut kymmenen vuoden aikana. Osa Suomen kilpailijamaista korvaa teollisuudelle ilmastopolitiikan aiheuttamaa sähkön hinnan nousua, tätä pitää harkita myös Suomessa. Energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää uusilla veroilla tai maksuilla.

Raakapuun saatavuus teollisuudelle on varmistettava yhteismetsiä luomalla ja tilakokoa kasvattamalla. Vuotuinen puun kasvu on noin 105 miljoonaa kuutiometriä, markkinahakkuiden ja energiapuun korjaamisen jälkeen metsiin jää vuosittain 40 miljoonaa kuutiometriä puuta. Metsäteollisuuden tuotantoa on mahdollista kasvattaa hyvin hoidettujen ja kasvavien metsävarojen ansiosta. Biomassan kysynnän arvioidaan kasvavan 30% vuoteen 2020 mennessä. Suomesta ei kuitenkaan saa tulla pelkästään bulkkisellun tuotantoon erikoistunutta maata, sellua jalostavan teollisuuden toimintamahdollisuuksia tulee kehittää.

Suomi voi olla omavarainen energian suhteen, tuontienergian ja kivihiilen osuutta pitää tietoisesti vähentää. Pilotointivaiheessa olevien energiatuotantomuotojen tuotekehitystä pitää edistää, mutta puun energiakäyttö ei saa vaarantaa korkeamman jalostusasteen tuotantoa.