tiistai 8. syyskuuta 2015

Hallitus kiristää työntekijöitä

Hallitus julkaisi työllistämispakettinsa, työllistämisen ja talouskasvun aikaan saamiseksi. Nopeasti katsoen listalla ei ollut työntekijöille mitään kannustinta, ainoastaan ek:n vaatimia kurjistuksia työntekijöille.

Ensimmäisenä listalla sunnuntaityöstä maksettavat lisät, lisää pienennetään 25%. Tämä toimenpide näkyy erityisesti naisvaltaisella kaupanalalla, jossa sunnuntailisät ovat olleet monelle merkittävä tulonlähde. Moni joutuu tekemään kaupassa vajaita työviikkoja, kun kauppias ei halua antaa henkilöstölle täyttä 40 tunnin työviikkoa. Teollisuuden puolella varmasti moni vuorotyöläinen miettii onko viikonloppu työskentelystä saatava korvaus tasolla joka korvaa sosiaalisen elämän puutteen Tasa-arvolasien läpi katsoen naisten ja miesten väliset palkkaerot tulevat kasvamaan.

Julkisella sektorilla työskentelevien vuosilomaa lyhennetään kahdeksalla päivällä. Keitä muutos koskee ei mainita, nyt jo töissä olevia vai työuransa aloittavia. Tässä tapauksessa kolmas osapuoli tulisi muuttamaan alalla noudatettavaa yhteisesti sovittua työehtosopimusta, ei kuulosta reilulta.

EK on jo vuosia puhunut työntekijöille karenssia ensimmäisen sairauspäivän osalta. Nyt he sen saivat ja samalla sairausajan palkkaa leikataan kaksikymmentä prosenttia, ei tarvinnut asiasta ek:n käydä neuvotteluja ammattiliittojen kanssa asiasta, saivat vaatimansa hallitukselta korkojen kera. Karenssin seurauksena moni tulee työpaikalle flunssaisena etteivät ansiot vähene. Komentaako työnantaja jatkossa sairaana töihin tulevat kotiin, säilyykö siinä tilanteessa palkanmaksuvelvollisuus vai joutuuko karenssiin?

Kirkolliset pyhät (loppiainen ja helatorstai) muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi, työaikaa lyhentämättä, ettei työaika lyhene ei pois sulje työajan pidentämistä. Onko työnantaja velvollinen tarjoamaan kaikille halukkaille mahdollisuuden työskennellä kyseisinä pyhäpäivinä, maksaen 75% pyhälisät. Tästä asiasta ei varmaankaan ole käyty keskustelua kirkon toimijoiden kanssa, lisää ek:lle kakkua tarjottimella. Tapakristityt varmasti nostavat tästä kauhean mekkalan, ainoat kirkolliset pyhäpäivät katovat.

Yksityisellä puolella työnantajan sosiaalimaksuja pienennetään 1,72 prosenttiyksikköä vuoden 2017 alusta. Tämä lisää yritysten kannattavuutta, ainakin osakkeenomistajat hyötyvät tästä, sosiaalimaksujen alentaminen pitäisi kohdistaa määräaikaisena yrityksille jotka investoivat ja työllistävät Suomessa. Tasaisesti kaikille tuleva työntantajamaksujen alentaminen ei lisää työllistämistä tai investointeja, hyvänä esimerkkinä toimivat aiemmat yhteisöveron kevennykset. Yhteisöveron kevennys vei valtion kassasta "vain" 800 miljoonaa vuonna 2014, valitettavasti nykyinen hallitus ei näe edellisen hallituksen tekemiä virheitä.

Mitä työntekijät sitten hallituksen esityksessä saavat? Mikäli satut työskentelemään yrityksessä jonka koko on yli kaksikymmentä henkilöä, muutosturvaan tulee oikeus työllistämistä tukevaan valmennukseen. Mitä se sitten tarkoittaa, sitä ei uutisessa kerrota. Onko valmennus palkallisena vai palkattomana? Kauanko valmennus kestää, sitäkään ei kerrota.

Tämän lisäksi työntekijöille luvataan työterveyshuolto kuudeksi kuukaudeksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Mitä työterveyshuolto sitten kattaa, suurimmalle osalle työntekijöistäkään työterveyshuollon kattavuus ei ole selvä. Merkittävämpää työntekijöiden kannalta olisi nostaa työterveyshuollon minimitasoa kattamaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon tutkimuksineen ja toimenpiteineen. Pelkästä minimitason työterveyshuollosta irtisanottu ei voi juurikaan nauttia, pääsee käymään työterveyslääkärillä määräaikaistarkastuksess ja osallistumaan ehkä työpaikkaselvityksen tekemiseen.

Työtekijöille hallituksen esityksessä ei ole luvassa mitään konkreettista etua menettyjen etujen tilalle. Sen sijaan työnantajille tarjotaan kakkua ja kermavaahtoa kahdella isolla lusikalla, näin toimien hallitus tulee rikkomaan suomalaisen työmarkkinakentän neuvottelukäytännöt. Osakkeen omistajat kiittävät osinkoja nostamalla ja hankkiutumalla työntekijöistä eroon. Mielenkiinnolla jään odottamaan Suomeen näiden toimenpiteiden johdosta tulevia investointeja ja työpaikkoja.

tiistai 1. syyskuuta 2015

Vastaanottokeskukset, turvanpaikanhakijat ja Suomen vastuu?

Olen seurannut viime viikkoina käytävää keskustelua turvapaikanhakijoista ja heidän sijoittamisestaan eri puolelle Suomea. Pakolaisten määrä on suoraan sanoen räjähtänyt ja aiemmin suljettuja vastaanottokeskuksia on avattu uudelleen, uusia hätämajoituskohteita on jouduttu avaamaan. Hätämajoitukseen on jouduttu turvautumaan, jotta turvapaikanhakijoille voitaisiin järjestää koulutusta esimerkiksi kielen ja suomalaisen kulttuurin omaksumiseksi.
Uutisten kommenttipalstoja lukemalla ihmisillä tuntuu olevan pelko elämästä ja elintilasta, lisääntyykö omaisuus- ja seksuaalirikokset. Palstoilla huudetaan avun antamista lähtömaahan, ongelma on, etteivät turvapaikanhakijat voi jäädä kotimaahansa. Ongelman todelliset juuret menevät vuosien taakse, eivätkä ihmiset ole kotimaassaan turvassa. Mikäli elämiselle kotimaassa olisi edellytykset, eivät he lähtisi kohti tuntematonta.
Onko Suomen kantokyky saavutettu turvapaikanhakijoiden suhteen? Nyt aletaan olla rajoilla, onko järkeä sijoittaa ihmisiä asumaan ahtaisiin tiloihin, jotka on todettu aiemmin asumiseen kelpaamattomiksi hometiloiksi. Johonkin meidän on asetettava raja, kuinka paljon voimme turvapaikanhakijoita majoittaa odottamaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä.
Huoli talouden kantokyvystä ja turvapaikanhakijoiden määrästä tuntuu olevan suurin nykyisiä hallituspuolueita äänestäneillä. Hallituspuolueet tietenkin kääntävät tämänkin ongelman opposition syyksi, eduskunta on tehnyt päätökset hallituspuolueiden johdolla. Suomen pakolaiskiintiömäärä on edelleen 750–1050 henkilöä vuodelle 2015.
Suurimpana ongelmana näen hallituksen toimet. Suomalaiset työntekijät halutaan ajaa nurkkaan lisäämällä työkuormaa, työttömyyden vähentämiseen tähtäävät toimet eivät ole tuoneet haluttua tulosta. Turvapaikanhakijoiden nähdään tulevan kuormittamaan valtiontaloutta, samaan aikaan kun työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden etuuksiin tehdään rajuja leikkauksia.

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on suuri, ongelman ratkaisemiseksi pitää turvapaikkahakemusten käsittelyyn löytää lisää resursseja. Se kuinka nopeasti ”elintasopakolaiset ja rikolliset" saadaan käännytettyä vähentää suomalaisten pelkoa tulijoita kohtaan. Samalla pääsemme nopeammin työskentelemään pakolaisstatuksen saavien tulijoiden kotouttamiseksi.