maanantai 29. helmikuuta 2016

Nopea voiton tavoittelu ei ole järkevää.

Olen tyytyväinen, ettei Oulun kaupunki ole luopunut sähköverkon omistuksesta.  Kuntaliitoksesta johtuen kaupungin alueella on neljä sähköverkon omistajayritystä, Oulun Siirto ja Jakelu oy, Haukiputaan sähköosuuskunta ja Oulun seudun sähköosuuskunta, jotka omistavat verkon. Ylikiimingissä verkon omistaa Caruna.

Olen pääosin tyytyväinen sähköverkon omistuspohjasta Oulun seudulla, mutta huolissaan Carunan asiakkaisiin kohdistuvista sähkönsiirron hinnan korotuksista.

Toivon, että jatkossa päättäjät miettivät tarkasti mitä omaisuutta on järkevää myydä ja mikä omaisuus kannattaa säilyttää. Nopea voitontavoittelu harvoin kannattaa pitkällä aikavälillä.

perjantai 19. helmikuuta 2016

Aamu tv:n seurantaa

Aamu televisiossa on keskusteltu monesta aiheesta, joista voisi kirjoittaa ja ottaa kantaa laajemmin. Siksi kirjoitan aiheista nyt nopeasti muutaman rivin pinnalle nousseista ajatuksista.

Aloitetaan metsien tuhkaamisesta, eli tuhkalla lannoituksesta. Vuosisatoja suomalaiset ovat kaskenneet metsiä pelloiksi, nyt on tehty tutkimus joka paljastaa salat tuhkaamisesta. Tuhka on hyvä lannoite myös metsämaalle, itselleni tämä ei tullut yllätyksenä. Ei tarvitse mennä kuin metsään ja katsoa miten metsäpalossa tuhoutunut aukio täyttyy nopeasti lehtipuulla ja elämä palaa paloaukelle.

Kimmo Timonen on saanut todella harvinaisen kunnianosoituksen uransa päätteeksi, jopa niin hienon että kutsu linnanjuhliin olisi tuntunut naurettavalta. Vetääkö edes paidan jäädyttäminen vertoja presidentti Obaman pitämälle puheelle valkoisessa talossa, puheelle jonka Obama piti Timoselle. Hieno pelaaja joka on taistellut uransa aikana hienosti sekä seura-, että maajoukkueessa. Milloin suomalaiset jääkiekko vaikuttajat heräävät tunnustamaan Timosen saavutukset.

Haastattelussa oli Timo Soini, 1/3 hallituksen kolmesta ässästä. Maahanmuuttovastaisen puolueen puheenjohtaja joka hankkii maahan halpatyövoimaa turvapaikanhakijoista ja haluaa Suomen eroavan Eu:sta. Haastattelusta myönteisenä jäi itselle mieleen Soinin maltillinen puhuminen ilman uhoa, ilmeisesti hän koki olonsa turvalliseksi aamu toimittajan kanssa. Realismia oli havaittavissa puheesta, ongelmiin on puututtava ja ratkaisut löydettävä. Olen täysin samaa mieltä, miksi toisimme tänne kylmään pohjolaan ihmiset turvaan, kun voisimme auttaa heitä lähemmäs kotia tukemalla paikallisen hallinnon aikaan saamista, demokratian toteutumista.

Toinen juttu joka asiasta nousi esiin oli Iso-Britannian mahdollinen ero eu:sta, Timo joka haluaisi Suomen irti eurosta ja eu:sta ei hyväksy Iso-Britannian eroa. Kummallista, koska britit voisivat toimia tien avaajana liittovaltion tuhoutumisessa. Todellisuus on, että brittien ero eu:sta olisi katastrofi Suomen valtiolle. Olemme olleet koko Euroopan unionin historian ajan olleet nettomaksajana, brittien ero nostaisi entisestään meidän jäsenmaksuamme.

Talvivaarasta puhuttiin jälleen, rahat jotka talvivaaralle myönnettiin viime vuonna on syöty. Vaasan hallinto-oikeus ei ole tehnyt päätöstä Nuasjärven purkuputkesta, kevät alkaa painamaan päälle ja vesiongelma tulee jälleen eteen. Valtio on ruokkinut projektia reilusti yli 200 miljoonalla ja taas ollaan rahaa vailla, prosessin alasajonhinta olisi ollut aikanaan noin 300 miljoonaa. Prosessin toimivuudesta alkaa olemaan toimijalla jonkinlainen epäluulo, toimiiko se Suomen ilmastossa vai ei. Minä voin sanoa ettei toimi. Viisain teko minkä eduskunta voi tehdä on lopettaa rahan pumppaaminen Pekka Perän suoleen, ulkopuolisia sijoittajia ei ole tulossa valtion avuksi. Tällä menolla voimme antaa jokaiselle työntekijälle miljoonan ja silti pääsemme halvemmalla kuin työntämällä rahaa kannattamattomaan toimintaan.

torstai 18. helmikuuta 2016

Nolla tuntia töitä?

Nollatuntisopimusten kieltämiseksi on tehty kansalaisaloite. Tämän päivän aamu tv:ssä oli haastattelussa nollatuntisopimus aktiivi, nollatuntisopimuksella työskentelevä ja henkilöstöyrityksen edustaja.

Yrityksen edustaja oli toimensa puolesta aloitetta vastaan, eikä suostunut myöntämään väärin käytöksiä työntekijöiden puolelta. Hän myönsi, että niitä voi olla, mutta niihin puututaan henkilöstöpalveluyritysten liiton toimesta. Tämä ei varmasti kaltoin kohdeltua työntekijää paljoa lämmitä, en usko kyseisen liiton kovin aktiivisesti etsivän tai rankaisevan jäsenyrityksiään väärinkäytöksistä. Kenellä on pokkaa alkaa näykkimään kättä joka ruokkii sinut ja perheesi.

Työntekijöiden edustajat, kokemus asiantuntijat kertoivat haluavansa saada jonkinlaisen turvan sairauden ajaksi. Sitova, sopimukseen merkitty minimi tuntimäärä toisi merkittävän parannuksen työsuhdeturvaan ja mahdollistaisi elämän suunnittelun paremmin.

Henkilöstöyritys oli tehnyt kyselyn työntekijöilleen, kuinka moni olisi valmis tekemään täyttä työviikkoa. Heidän saamansa vastausten mukaan työntekijät ovat tyytyväisiä nollasopimuksiin. Ihmettelin tätä, samoin toimittaja joka kysyi seuraavaksi henkilöstörakenteesta, ketä työntekijät ovat. Siinä vaiheessa paljastettiin suurimman osan työntekijöistä olevan opiskelijoita, opiskelujen osalta täyden työviikon tekeminen on mahdotonta. Haluatko valmistua, vai jäätkö jumiin henkilöstövuokrayritykseen tekemään nollatuntisopimuksella töitä. Ei tarvitse miettiä kumpi kiehtoo enemmän.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Leikataanko lomarahoja?

Yhteiskuntasopimuksesta neuvottelevat osapuolet miettivät lomarahojen määräaikaista leikkausta 25-30 prosentilla kolmeksi vuodeksi. Määräaikaisilla leikkauksilla ja veroilla on vain ollut ikävä piirre jäädä pysyväksi käytännöksi, esimerkkinä vaikka autovero, tai auton käyttömaksu.

Yleisesti lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta, laskennallisesti nettovaikutus olisi palkansaajalle noin 270 euroa jos kuukausiansio on 3000 euroa. Lomarahasta on sovittu työehtosopimuksessa, vakiintuneella käytännöllä tai työsopimuksessa. Noin 10 prosenttia palkansaajista ei saa erillistä lomarahaa, heillä lomaraha on sovitettu kuukausipalkkaan mukaan. Näin laskien heidän ei tarvisi osallistua lomarahasta tehtävään säästöön mitenkään.

Lomarahan leikkaamisella olisi noin 1,1 prosentin vaikutus yksikkötyökustannuksiin, kohtuullisen suuri osa yhteiskuntasopimusneuvottelujen kokonaispaketista. Neuvotteluissa on mukana vielä helatorstain muuttaminen palkattomaksi ja työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun siirtämisestä aiempaa suuremmalta osalta palkansaajan maksettavaksi.

Vaikka sairauslomakarenssi poistui neuvottelupöydästä, on edessä vielä tiukka vääntö sopimuksen aikaan saamisesta. Kovin hätä neuvottelujen etenemisestä on varmasti hallituksella. Ellei sopimusta synny joutuvat kolme ässää pakkolakien säätämiseen, jotka tullaan koeponnistamaan perustuslakivaliokunnassa ja Eu-tuomioistuimessa.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kansanedustajien otteita

Kaleva teki juttua Oulun seudun kansanedustajien otteista viime vuodelta. Erityisesti naiskansanedustajat ovat olleet ahkeria pitämään puheita. Puheliain kansanedustaja on ollut kajaanilainen Timo V. Korhonen, vain pääministeri Sipilä on edellä pidetyissä puheenvuoroissa.

Pidettyjen puheenvuorojen määrässä Hannat Sarkkinen ja Halmeenpää hävivät niukasti, mutta kuittaavat tehtyjen aloitteiden määrässä Korhosen selvästi. Kysymysten määrässä tilanne on naisten eduksi samaa tasoa. 

Poissaolotilastoa johtaa keskustan Mirja Vehkaperä, Mirja on muistaakseni saanut perheenlisäystä ja on perhevapaalla. Toisena poissaoloissa on perussuomalaisten Immonen 28:lla poissaololla. 

Immonen noudattaa aiemmilta vuosilta ja kaupunginvaltuustosta tuttua linjaa. Puheenvuorot jääneet pitämättä, aloitteita ei ole tehtynä yhtään kappaletta. Kysymyksiä sen sijaan on noussut mieleen kolme kappaletta. Kaleva ristikin Immosen jutussa maan hiljaiseksi, eikä syyttä. En muista hänen pitäneen pyytäneen yhtään puheenvuoroa eduskunnassa, tai kaupunginvaltuustossa. Ehkä juuri siitä syystä ettei hän käy kokouksissa. 

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Oulu uudistaa kouluverkkoa

Oululaisille on luvattu uusi kouluverkko, käytännössä tämä tarkoittaa lukioiden lakkauttamista ja peruskoululaisten siirtelyä koululta toiselle. Kalevan paperiversiossa esitellään kolme vaihtoehtoa, omasta mielestä ne ovat joko huonoja, tai erittäin huonoja.

Nopeasti katsoen kaikilla vaihtoehdoilla on muutama yhteinen tekijä. 
- Pateniemen ja Merikosken lukiot yhdistetään Tuiran yhteiskoulun lukioksi.
- Kiiminki, Laanila ja Oulunsalo yhdistetään Raksilan lukioksi. 
- Lyseo ja Kastelli säilyvät nykyisellä mallilla. 
- Oulunsalon peruskoululaisia siirrellään koululta toiselle mallista riippuen. Salonpään koulu kuitenkin lopetetaan. 
- Huttukylän, Alakylän, Ylikylän ja Tirinkylän koulut lakkautetaan. 

Lakkautus uhan alla alunperin olleista mahdollisesti säilyy vain Haukiputaan lukio, sekin vain yhdessä mallissa. Oulunsalolaiset ja kiiminkiläiset ilmeisesti tyytyivät kohtaloonsa ja ovat valmiita lähettämään lukiolaiset keskustaan. 

Oulun kaupungin sivulla oli kouluverkkoa koskeva kysely tammikuun lopulle, ainakin näennäisesti annettiin kuntalaisille mahdollisuus osallistua keskusteluun. Merkittävämpänä mahdollisuutena vaikuttaa pidän Oulun raateja.

Kouluverkkoselvityksestä järjestetään neljä raatia, keskustelutilaisuuksissa esitetään kuntalaiskyselyn tulokset ja alustavat vaihtoehdot. 
Tilaisuudet järjestetään seuraavasti
- 10.2. Kiimingin lukio
- 11.2. Oulunsalon lukio
- 23.2. Haukiputaan lukio
- 24.2. Oulun Lyseon lukio, tätä tilaisuutta voi seurata livenä osoitteessa www.ouka.fi/live

tiistai 2. helmikuuta 2016

Matkakeskuskaava?

Kaupungin valtuusto hyväksyi eilen matkakeskuskaavan, kaavan jossa ei puhuta mitään matkakeskuksesta. Asemakaavaan merkittiin nyt entistä enemmän asuntoja, kaksi tornitaloa joihin rakennetaan 265 asuntoa.
Matkakeskuksen rakentamisesta kaavaan ei ole mitään varmaa tietoa, ainoastaan kolmikerroksinen paikka varattuna asuinrakennusten pohjoispuolelle. Alkuperäistä suunnitelmaa matkakeskuksesta Lemminkäinen ehti toteuttaa purkamisen osalta, alueella olleet rakennukset jyrättiin nurin. Kivikukko siirrettiin Pikkaralan metsiin odottamaan uudelleen kasausta, siitä tuleekin mielenkiintoinen projekti, tehdyt merkinnät on kivistä häipyneet.
Oulun kaupungin valtuusto päätti siis jatkaa matkakeskuskaavan eteenpäin viemistä, ilman että kaavassa on varmuutta tuleeko alueelle ikinä kaavassa mainittua matkakeskusta. Ainut hyvä asia kaavan hyväksymisessä on, että saamme ehkä piankin nosturit rautatiekadun liikennettä tukkimaan ja rakennuksia näköesteeksi rautatien suuntaan.

maanantai 1. helmikuuta 2016

Sähköverkkojen myynti oli virhe

Sähkö on elinehto nyky yhteiskunnassa, sähkö tulee koteihin sähköverkkoa myöden. Sähköverkon omistaa sijoitusyhtiö Caruna, joka ei maksa veroja Suomeen. Yksityistäminen on aiheuttanut sähkön siirtoon jatkuvat korotukset. Nyt Caruna ilmoittaa siirtomaksuihin tulevan jopa 30 % korotuksen. Korotuksen jälkeen sähkön siirrosta maksetaan reilusti enemmän kuin sähköenergiasta.

Alla vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kirjallinen kysymys hallitukselle.

KIRJALLINEN KYSYMYS
Sähkön siirtohinnoittelusta ja hinnoittelun valvonnasta
Fortum on valtion enemmistöomisteinen yhtiö, jonka sähköverkkojen myynnin ulkomaiseen yksityisomistukseen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta siunasi joulukuussa 2013, vasemmistoliiton kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen vastustuksesta ja vastaesityksestä huolimatta. Vasemmisto jäi hallituksessa yksin vastustamaan Fortumin verkkojen yksityistämistä.
Vasemmisto oli tuolloin huolissaan mahdollisista ongelmista, joita yksityisen sähköverkkomonopolin luominen voi tuoda kansalaisille ja yhteiskunnalle. Myös silloiset oppositiopuolueet Keskusta ja Perussuomalaiset ilmaisivat epäilyksiään sähköverkkojen myynnin järkevyydestä, sekä huolia verkkojen omistajuuden siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen. Asia ei ollut eduskunnan käsittelyssä, kun sitä ei pidetty strategisesti merkittävänä.
Fortumin myymästä verkosta muodostetulla Caruna Oy:lla on jakeluverkkoalueet Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa. Sillä on noin 20 prosentin markkinaosuus Suomen paikallisesta sähkönsiirrosta. Pääosin ulkomaisessa sijoitusyhtiö-omistuksessa olevalla Carunalla on julkisuudessa olevien tietojen mukaan yhteyksiä veroparatiiseihin ja voitoista Suomeen maksetut verot ovat jääneet vähäisiksi.
Caruna Oy on ilmoittanut jopa yli 30% kertakorotuksista sähkönsiirtohintoihin. Valtavia korotuksia yhtiö perustelee verkkojen parannuksista ja sähkömarkkinalain toimintavarmuusvelvoitteista aiheutuvilla kustannuksilla. Korotus on myös suurempi kuin muilla alueellisilla verkkoyhtiöillä. Korotukset nostavat kuluttajien sähkölaskua, ja erityisesti pienituloisille kansalaisille valtava kertakorotus aiheuttaa ongelmia.
Sähkönsiirtohinnan osuuden suuri nousu sähkölaskussa saattaa myös vähentää kuluttajien energiansäästöä, sillä käytetyn sähkön määrä ei vaikuta sähkönsiirrosta perittävään maksuun. On perusteltua syytä epäillä, että korotukset ovat velvoitteisiin ja kuluihin nähden kohtuuttomia ja kyseessä on monopoliaseman väärinkäyttö kuluttajien kustannuksella.
1990-luvulta lähtien sähkömarkkinoita vapautettaessa on pyritty jakamaan sähkön hinta kahtia siirtohintaan ja kulutuksesta perittävään hintaan. Uudistuksen hyvä puoli on, että se pakottaa sähköyhtiöt tehostamaan toimintaansa varsinkin sähköntuotannossa. Ongelma kuitenkin on, että sähköverkko on alueellinen monopoli. Kuluttaja voi kilpailuttaa sähköyhtiön, mutta verkkoyhtiötä ei voi vaihtaa. Näin ollen kuluttaja on täysin verkot omistavan yhtiön toiminnan ja hinnoittelun armoilla. Siksi on oleellista, miten verkkoyhtiöiden hinnoittelua valvotaan, erityisesti jos toiminta on yksityisessä omistuksessa. Monopolistisen luonteensa vuoksi olisi parasta, että sähköverkot olisivat julkisessa omistuksessa.
Vuonna 2013 voimaan tulleessa laissa määriteltiin, että energiamarkkinavirasto valvoo siirtohinnoittelua neljän vuoden välein. Valvontakausi on juuri päättynyt, eli seuraava mahdollisuus energiamarkkinaviraston valvontatoimenpiteisiin on vasta vajaan neljän vuoden päästä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
– Miten hallitus aikoo puuttua Carunan ilmoittamaan sähkönsiirron hinnan poikkeuksellisen suureen korotukseen,
– aikooko hallitus esittää energiamarkkinavirastolle oikeutta puuttua vuosittain ja aina tarpeen ilmetessä tavallista suurempiin sähkön siirtohintojen korotuksiin ilman neljän vuoden kankeaa tarkastelujaksoa,
– miten hallitus aikoo varmistaa, että yksityistä monopoliliiketoimintaa erittäin kannattavasti harjoittava Caruna Oy maksaa jatkossa veronsa asiallisesti Suomeen,
– sekä onko hallituksen mielestä oikein, että Suomessa sallitaan yksityinen monopoli sähköverkkojen tapaisessa perusinfrastruktuurissa, joka on kansalaisille elintärkeää ja aikooko hallitus arvioida uudelleen linjausta siitä, onko sähköverkkojen omistuksessa kyse yhteiskunnalle merkittävästä strategisesta omistuksesta?