perjantai 25. maaliskuuta 2016

Pyöräilyn edistäminen Oulussa.

Helsingissä 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan pyöräilyyn sijoitettu euro toisi jopa kahdeksan euron säästön, säästö tulisi terveysvaikutuksista ja aikasäästöstä. Lisääntynyt fyysinen aktiivisuus, vähentyneet sairauslomat ja loukkaantumiset lisäävät henkistä hyvinvointia ja työn tuottavuutta.

Oulussa on hyvät pyöräilymahdollisuudet, pyörällä pääsee oikaisemaan siellä missä autolla joutuu kiertämään kilometrien matkan. Pyörä on yleensä autoa nopeampi keskustassa, aikaa ei kulu ruuhkassa seisomiseen tai parkkipaikan etsimiseen. Pyöräily vähentää liikenteen tilantarvetta ja vaikuttaa positiivisesti kaupunkikuvaan, ilmanlaatuun ja meluun.

Pyöräilijöiden määrän lisääntyessä pyöräilijöiden turvallisuus kasvaa. Pyöräilijöistä tulee selkeämmin osa liikennettä, heidät havainnoidaan paremmin kun useampi autoilija on myös pyöräilijä.

Kaupungilla on paljon työntekijöitä, jotka liikkuvat asiakkaiden luona työpäivänsä aikana. Oulu työnantajana voisi hankkia heille työpyöriä, pienet kuljetukset hoituisivat nopeasti esimerkiksi tavarapyörällä. Ketään ei pidä pakottaa pyöräilemään, pyöräilyä voidaan lisätä luomalla mahdollisuuksia, näyttämällä esimerkkiä ja kannustamalla pyöräilemään.





sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Yhteiskuntasopimus / kilpailukykyneuvottelu

Monet SAK:laiset liitot ovat ilmoittaneet jäävänsä pois yhteiskuntasopimuksesta. En ole asiasta yllättynyt, olisin yllättynyt mikäli liitot olisivat nielleet sopimuksen ehdoitta. Jäsenmäärältään suuria ammattiliittoja on jättäytynyt pois neuvotteluista, etten usko sopimuksen syntyyn. En vaikka pääministeri Sipilä meneekin SAK:n hallituksen neuvotteluihin maanantaina.

STTK:n Palola on yllättynyt miten SAK:n liitot ovat kieltäytyneet neuvotteluista, Akavan Fjäder on myös pettynyt mikäli sopimusta ei synny. Palolalla on välillä ollut ihan järkeviä ulostuloja sopimuksen suhteen, Fjäder olisi ollut valmis laittamaan nimen vaikka blankolle paperille sopimuksen aikaan saamiseksi.

Miksi SAK:laiset liitot sitten sanoutuivat irti neuvotteluista? Kyseessä on todellisuudessa tupo, työntekijöiden ostovoimasta ollaan halukkaita siirtämään osakkeenomistajien ja yrittäjien kukkaroon lisää rahaa. Meidän pitää muistaa että viime vuonna pörssiyhtiöt maksoivat ennätys suuret osingot. Neuvotellussa sopimuksessa työnantajilta ei vaadittu mitään, ei investointeja, ei työllistämistä, ei työolojen parantamista.

Työntekijöille luvattiin 24 tuntia lisää töitä, nollakorotuksia palkkoihin, työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korottamista, sekä julkisella sektorilla lomarahojen 30% leikkausta seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Kuulostaako reilulta ja tasapuoliselta?

Hallitus lupasi harkita luopumista 1,5 miljardin lisäleikkauksista, sekä mahdollisesti miljardin kevennystä verotukseen. Kenelle tuo veronkevennys olisi mennyt ei kerrota. Nämäkin olivat vain aikomuksia ja lupauksia, ei mitään sitovaa.

Mitä pitäisi tehdä työllisyyden ja kannattavuuden parantamiseksi? Annetaan yrityksille nuo edellä mainitut helpotukset, mutta määräaikaisena ja ehdollisena. Yrityksen työllistäessä työttömän työnhakijan yritykselle voitaisiin maksaa esimerkiksi peruspäivärahan suuruista tukea vuoden ajan. Investoinneista Suomeen voitaisiin keventää yrityksen verotusta.

Oppositio on tehnyt useita esityksiä asiaan, kansanedustajat ovat laskettaneet ehdotustensa vaikutukset ja todenneet, ettei valtion talous heikkenisi, vaikka yrityksiä näin tuettaisiin. Samalla työllisyyttä parannettaisiin, ilman että rikottaisiin työehtosopimuksia neuvottelevan koneiston rakenne, rikottaisiin perustuslakia, tai vääristettäisiin kilpailua.




keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Tasa-arvotyötä Suomessa, Oulussa ja tulevaisuudessa

Vuonna 1906 Suomi antoi naisille äänioikeuden ensimmäisenä maana Euroopassa ja kolmantena maana maailmassa. Samalla naisille annettiin myös vaalikelpoisuus, eli mahdollisuus asettua vaaleissa ehdolle. Vuoden 1907 vaaleissa valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot eduskuntaan.

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta tuli voimaan 1987, niin sanottu tasa-arvolaki uudistui 30.12.2014. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä ja edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Kiimingin, Oulunsalon, Haukiputaan, Yli-Iin ja Oulun muodostettua uuden Oulun, jäi Oulun 28.9.2009 allekirjoittama Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan allekirjoitus voimaan. Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja on sitoumus tasa-arvon toteutumiseksi paikallishallinnossa. Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnassa pitää ottaa huomioon tasa-arvolain määräykset. Lain mukaan molempia sukupuolia on oltava edustettuna 40 prosenttia.

Oulun kaupungin hallitus hyväksyi 12.1.2015 toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Kyseessä on ensimmäisen kokonaisvaltaisen suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi kaupungin palvelualoilla, liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä. Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä on tarkkailla ja arvioida miten suunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet toteutuvat. Samassa kokouksessa kaupungin hallitus hyväksyi myös henkilöstöä koskevan tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman.

Kuntalaisille tasa-arvotyö näkyy myös päivittäisessä toiminnassa. Ruotsissa Karlskogassa huomattiin, että miesten työpaikoille johtavat väylät aurataan ensin. Aurausohjelma muutettiin sukupuolineutraaliksi, naisten ja lasten käyttämät kevyen liikenteen väylät alettiin auraamaan ensin. Oulun pyöräilykaupunkina ei ole tarvinnut siirtyä sukupuolineutraaliin lumenauraukseen, täällä on huomioitu jalankulkijat ja pyöräilijät jo vuosikymmeniä.

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen väylien käyttäjistä suurin osa on edelleen naisia, lapsia ja opiskelijoita, työssä käyvät miehet käyttävät mielummin omaa autoa. Naiset huolehtivat lapset hoitoon ja ruoan perheelle kaupasta kotiin.

Työelämässä tasa-arvo näkyy lähes yhtä selvästi. Vuonna 1953 työnsä aloittanut samapalkkaisuuskomitea sai työnsä valmiiksi vuonna 1960. Vuonna 1962 samapalkkaisuus tuli Ahti Karjalaisen hallituksen ohjelmaan. Eduskunta ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen lokakuussa 1962. Erilliset naispalkat poistuivat työehtosopimuksista vähitellen vuoteen 1966 mennessä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä ja palkkauksessa on näihin päiviin saakka säilynyt työmarkkinoiden kiistakysymyksenä. Mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroista käytyä keskustelua monimutkaistavat kiistat, kuinka työkokemus, koulutus, työn raskaus tai vaativuus ja työnantajan palkanmaksukyky tulisi huomioida työehtosopimuksia tehtäessä. SAK:n tavoitteena on sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä miehille ja naisille. Suomen työmarkkinat ovat selkeästi jakautuneet miesten ja naisten aloihin.

Sukupuolivaikutusten arviointi, eli suvaus pitäisi tehdä heti hankkeen alkupuolella. Arvioinnin teko on harvoin turhaa, ei voi tietää millä toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia naisiin tai miehiin. Sukupuolten asemaan vaikuttavien seikkojen arvioiminen ei vaikeaa, pitää vain tunnustaa sukupuolten olemassa olo ja hyödyntää olemassa olevaa tilastotietoa.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa on yhtä tärkeää kuin sukupuolivaikutusten arviointi. Miten katuvalojen sammuttaminen yöksi vaikuttaa kuntalaisten turvallisuuden tunteeseen, mihin liikenne siirtyy jos keskustassa oleva katu suljetaan.

Perinteinen kirkon hyväksymä perhe ei enää muodostu isästä, äidistä ja 1,84 lapsesta. Yhden vanhemman perheiden rinnalle ovat tulleet sateenkaariperheet ja apilaperheet.

Puhuttaessa tasa-arvosta puhumme yleensä naisten tasa-arvosta, unohdamme helposti miesten tarpeet. Maailma pienenee ja ihmiset liikkuvat entistä nopeammin maasta toiseen, työn, rakkauden ja perheen perässä. Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 478 turvapaikanhakijaa, heistä osalle myönnetään turvapaikka ja he jäävät tänne asumaan ja työskentelemään. Pelkän tasa-arvon edistämisen sijaan joudumme tulevaisuudessa keskittymään entistä enemmän yhdenvertaisuuden toteutumiseen.