keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Tasa-arvotyötä Suomessa, Oulussa ja tulevaisuudessa

Vuonna 1906 Suomi antoi naisille äänioikeuden ensimmäisenä maana Euroopassa ja kolmantena maana maailmassa. Samalla naisille annettiin myös vaalikelpoisuus, eli mahdollisuus asettua vaaleissa ehdolle. Vuoden 1907 vaaleissa valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot eduskuntaan.

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta tuli voimaan 1987, niin sanottu tasa-arvolaki uudistui 30.12.2014. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä ja edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Kiimingin, Oulunsalon, Haukiputaan, Yli-Iin ja Oulun muodostettua uuden Oulun, jäi Oulun 28.9.2009 allekirjoittama Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan allekirjoitus voimaan. Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja on sitoumus tasa-arvon toteutumiseksi paikallishallinnossa. Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnassa pitää ottaa huomioon tasa-arvolain määräykset. Lain mukaan molempia sukupuolia on oltava edustettuna 40 prosenttia.

Oulun kaupungin hallitus hyväksyi 12.1.2015 toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Kyseessä on ensimmäisen kokonaisvaltaisen suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi kaupungin palvelualoilla, liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä. Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä on tarkkailla ja arvioida miten suunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet toteutuvat. Samassa kokouksessa kaupungin hallitus hyväksyi myös henkilöstöä koskevan tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman.

Kuntalaisille tasa-arvotyö näkyy myös päivittäisessä toiminnassa. Ruotsissa Karlskogassa huomattiin, että miesten työpaikoille johtavat väylät aurataan ensin. Aurausohjelma muutettiin sukupuolineutraaliksi, naisten ja lasten käyttämät kevyen liikenteen väylät alettiin auraamaan ensin. Oulun pyöräilykaupunkina ei ole tarvinnut siirtyä sukupuolineutraaliin lumenauraukseen, täällä on huomioitu jalankulkijat ja pyöräilijät jo vuosikymmeniä.

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen väylien käyttäjistä suurin osa on edelleen naisia, lapsia ja opiskelijoita, työssä käyvät miehet käyttävät mielummin omaa autoa. Naiset huolehtivat lapset hoitoon ja ruoan perheelle kaupasta kotiin.

Työelämässä tasa-arvo näkyy lähes yhtä selvästi. Vuonna 1953 työnsä aloittanut samapalkkaisuuskomitea sai työnsä valmiiksi vuonna 1960. Vuonna 1962 samapalkkaisuus tuli Ahti Karjalaisen hallituksen ohjelmaan. Eduskunta ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen lokakuussa 1962. Erilliset naispalkat poistuivat työehtosopimuksista vähitellen vuoteen 1966 mennessä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä ja palkkauksessa on näihin päiviin saakka säilynyt työmarkkinoiden kiistakysymyksenä. Mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroista käytyä keskustelua monimutkaistavat kiistat, kuinka työkokemus, koulutus, työn raskaus tai vaativuus ja työnantajan palkanmaksukyky tulisi huomioida työehtosopimuksia tehtäessä. SAK:n tavoitteena on sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä miehille ja naisille. Suomen työmarkkinat ovat selkeästi jakautuneet miesten ja naisten aloihin.

Sukupuolivaikutusten arviointi, eli suvaus pitäisi tehdä heti hankkeen alkupuolella. Arvioinnin teko on harvoin turhaa, ei voi tietää millä toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia naisiin tai miehiin. Sukupuolten asemaan vaikuttavien seikkojen arvioiminen ei vaikeaa, pitää vain tunnustaa sukupuolten olemassa olo ja hyödyntää olemassa olevaa tilastotietoa.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa on yhtä tärkeää kuin sukupuolivaikutusten arviointi. Miten katuvalojen sammuttaminen yöksi vaikuttaa kuntalaisten turvallisuuden tunteeseen, mihin liikenne siirtyy jos keskustassa oleva katu suljetaan.

Perinteinen kirkon hyväksymä perhe ei enää muodostu isästä, äidistä ja 1,84 lapsesta. Yhden vanhemman perheiden rinnalle ovat tulleet sateenkaariperheet ja apilaperheet.

Puhuttaessa tasa-arvosta puhumme yleensä naisten tasa-arvosta, unohdamme helposti miesten tarpeet. Maailma pienenee ja ihmiset liikkuvat entistä nopeammin maasta toiseen, työn, rakkauden ja perheen perässä. Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 478 turvapaikanhakijaa, heistä osalle myönnetään turvapaikka ja he jäävät tänne asumaan ja työskentelemään. Pelkän tasa-arvon edistämisen sijaan joudumme tulevaisuudessa keskittymään entistä enemmän yhdenvertaisuuden toteutumiseen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti