sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Yhteiskuntasopimus / kilpailukykyneuvottelu

Monet SAK:laiset liitot ovat ilmoittaneet jäävänsä pois yhteiskuntasopimuksesta. En ole asiasta yllättynyt, olisin yllättynyt mikäli liitot olisivat nielleet sopimuksen ehdoitta. Jäsenmäärältään suuria ammattiliittoja on jättäytynyt pois neuvotteluista, etten usko sopimuksen syntyyn. En vaikka pääministeri Sipilä meneekin SAK:n hallituksen neuvotteluihin maanantaina.

STTK:n Palola on yllättynyt miten SAK:n liitot ovat kieltäytyneet neuvotteluista, Akavan Fjäder on myös pettynyt mikäli sopimusta ei synny. Palolalla on välillä ollut ihan järkeviä ulostuloja sopimuksen suhteen, Fjäder olisi ollut valmis laittamaan nimen vaikka blankolle paperille sopimuksen aikaan saamiseksi.

Miksi SAK:laiset liitot sitten sanoutuivat irti neuvotteluista? Kyseessä on todellisuudessa tupo, työntekijöiden ostovoimasta ollaan halukkaita siirtämään osakkeenomistajien ja yrittäjien kukkaroon lisää rahaa. Meidän pitää muistaa että viime vuonna pörssiyhtiöt maksoivat ennätys suuret osingot. Neuvotellussa sopimuksessa työnantajilta ei vaadittu mitään, ei investointeja, ei työllistämistä, ei työolojen parantamista.

Työntekijöille luvattiin 24 tuntia lisää töitä, nollakorotuksia palkkoihin, työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korottamista, sekä julkisella sektorilla lomarahojen 30% leikkausta seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Kuulostaako reilulta ja tasapuoliselta?

Hallitus lupasi harkita luopumista 1,5 miljardin lisäleikkauksista, sekä mahdollisesti miljardin kevennystä verotukseen. Kenelle tuo veronkevennys olisi mennyt ei kerrota. Nämäkin olivat vain aikomuksia ja lupauksia, ei mitään sitovaa.

Mitä pitäisi tehdä työllisyyden ja kannattavuuden parantamiseksi? Annetaan yrityksille nuo edellä mainitut helpotukset, mutta määräaikaisena ja ehdollisena. Yrityksen työllistäessä työttömän työnhakijan yritykselle voitaisiin maksaa esimerkiksi peruspäivärahan suuruista tukea vuoden ajan. Investoinneista Suomeen voitaisiin keventää yrityksen verotusta.

Oppositio on tehnyt useita esityksiä asiaan, kansanedustajat ovat laskettaneet ehdotustensa vaikutukset ja todenneet, ettei valtion talous heikkenisi, vaikka yrityksiä näin tuettaisiin. Samalla työllisyyttä parannettaisiin, ilman että rikottaisiin työehtosopimuksia neuvottelevan koneiston rakenne, rikottaisiin perustuslakia, tai vääristettäisiin kilpailua.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti