torstai 29. syyskuuta 2016

Lähidemokratia ja tasa-arvotyö ovat keskiössä uutta peruskuntaa rakennettaessa

Perjantain Kalevassa 23.9.2016 Taina Pitkänen-Koli ja Terttu Kuusela kirjoittivat tasa-arvosta ja lähidemokratiasta Oulun Naisunioni ry:n nimissä.

Oulun kaupunginhallituksen kehittämisjaosto piti 20.9. kokouksen, jossa päätettiin tasa-arvo- ja lähidemokratiatyössä olevien henkilöstöresurssien ja määrärahojen siirtämisestä sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaisuuteen. Näin tehdään, mutta tasa-arvoasiat jäävät edelleen kaupunginhallituksen alaisuuteen, kun se vahvistaa toimikuntien jäsenten valinnat.

Mikäli näin ei olisi tehty, olisi pelkona ollut, että yhteisötoiminnan sihteeristön ja esittelijän vuosien aikana hankkima ammattitaito ja verkostot olisivat kärsineet yhteisötoiminnan hajautuessa eri puolille alueita ja hallintokuntia. Yhteisötoiminnan eri toiminnot olisivat ottaneet takapakkia useamman vuoden. Näitä toimintoja ovat lähidemokratiatoimikunta, maahanmuuttajaneuvosto, tasa-arvotoimikunta, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Nämä toimikunnat ja neuvostot tukevat toisiaan tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja lähidemokratiatyössä.

Hyvälle alulle saatuja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia olisi ollut haastavaa jalkauttaa ja kehittää, kun konsernihallintoon ei jää uuden johtamisjärjestelmän mukaisesti lainkaan palvelutuotantoa. Kuntalaisten kuuleminen ja alueellinen lähidemokratiatyö asukastupineen olisivat jäänyt vaille keskitettyä koordinointia.

Tasa-arvotyön tekeminen nykyisillä resursseilla on ollut haastavaa, eikä asiaa helpottaisi tasa-arvotyön hajauttaminen yhteisötoiminnoista. Lisäresurssille olisi silti tarvetta, tekemistä riittäisi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä, esimerkiksi virkamiesten ja luottamushenkilöiden kouluttamisessa, sukupuolivaikutusten ja lapsivaikutusten arvioinnissa. Näitä arviointeja tekemällä voidaan säästää euroja, joita on niukalti käytössä kaupungin tiukasta taloustilanteesta johtuen.

Vaikka yhteisötoiminnan resurssit ovat sivistys- ja kulttuurilautakunnan alla, on tasa-arvotyötä valvova elin edelleen kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva tasa-arvotoimikunta, täten se voi ohjeistaa hallintokuntia tasa-arvon toteuttamiseksi.

Hyvinvointipalveluiden siirtyminen maakuntaan jättää suuremmaksi osaksi sivistys- ja kulttuuripalveluiden leveille harteille kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän. Sosiaali- ja terveysuudistuksessa osallisuuden ja lähidemokratian rooli on äärimmäisen keskeinen. Samoin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusulottuvuus on aivan olennainen, sen on oltava mukana kaikissa uuden peruskunnan toiminnoissa. Ennakkoluulottomasti lähdemme rakentamaan vahvaa ja monimuotoista Oulua.

Markku Eilola-Jokivirta
Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja
Jari Laru
Lähidemokratiatoimikunnan puheenjohtaja
Pasi Laukka
Yhteisötoiminnan päällikkö,
lähidemokratiatoimikunnan ja tasa-arvotoimikunnan esittelijä 

Julkaistu Kalevassa 29.9.2016

tiistai 27. syyskuuta 2016

Väkivaltaisten yhdistysten toimintaan puuttuminen

Viime viikot on käyty keskustelua mahdollisuudesta puuttua ääriliikkeiden toimintaan. Kaikki tietävät mistä tämä keskustelu on käynnistynyt. Ääriliike termi on ongelmallinen, esimerkiksi poliittisista puolueista joutuisimme välittömästi lakkauttamaan äärimmäisenä oikealla ja vasemmalla olevat puolueet. Lopulta olisimme hallitussa yhden puolueen järjestelmässä, tämä voisi tietenkin sopia joillekin, muttei olisi tervettä demokratiaa.

Uskontokuntien toimintaan pitäisi myös puuttua, kuka määrittelisi mikä uskontokunta olisi kaikkein keskeisin, ateismi on luettavissa myös eräänlaiseksi uskonnoksi. Pitäisikö suomalaisten alkaa harrastamaan hinduismia, vai kääntyä Jehovan todistajiksi?

Maanantaina 26.9. hallitus arvioi nykyisen lainsäädännön olevan riittävä, mikä on mielestäni oikein. Toimintaa pitää vain tarkentaa ja puuttua kaikkien väkivaltaisten liikkeiden ja yhdistysten toimintaan, riippumatta siitä missä päin poliittista kenttää ne sijaitsevat. Rikosten tekemistä varten järjestäytyneitä ryhmiä varten laista löytyy omat kohtansa helpottamaan poliisin toimintaa.

Välirauhansopimuksen mukaan Suomessa lakkautettiin satoja fasistiseksi luokiteltuja yhdistyksiä. Pariisin rauhansopimuksen 8. artiklan mukaan Suomi on sitoutunut olemaan sallimatta välirauhansopimuksessa kiellettyjen tai vastaavien järjestöjen toiminnan. Tämän sopimustekstin pohjalta on helppo lakkauttaa fasistiset liikkeet, yhdistykset ja puolueet.

Radikaali järjestöjen toimintaan pitää myös puuttua, suoran toiminnan liikkeiden väkivalta kohdistuu usein toisten omaisuuteen tai ammattiin, suoraan tai välillisesti. Monella on muistissa vuosien aikana tehdyt iskut turkistarhoille ja hakkuualueille metsätyökoneiden rikkomisena.

Vuosien aikana olen käynyt hyviä keskusteluja vaikeistakin asioista eri puolueiden edustajien kanssa. Koskaan ei ole tarvinnut turvautua väkivaltaan, ei edes miettiä sellaista mahdollisuutta. Keskustelut ovat avanneet uusia näkökulmia aiheeseen, myös minulle. Jokaisen keskustelun jälkeen olen voinut reilusti kätellä kanssa keskustelijat. Asiat riitelevät, eivät henkilöt.