tiistai 19. syyskuuta 2017

Teklin alasajolla ei saavuteta säästöjä

Oulun kaupunki omistaa Oulun teknisen liikelaitoksen, eli Teklin. Suunnitelmissa on lakkauttaa Teklin infrarakentamisen ja ympäristön ylläpitopalvelut. 

Teklin kunnossapidon hinta on kilpailukykyinen yksityisen kanssa, vaikka Teklin hoitamalla keskustan alueella ei ole tilaa lumen varastointiin, laitakaupungilla lumelle riittää tilaa eikä lunta tarvitse kuskata lumenkaatopaikoille. Kaupungin asettamiin talvikunnossapidon kriteereihin pystyy parhaiten vastaamaan Tekli.

Teklin työntekijöistä valtaosa on toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella, talvella he suorittavat talvikunnossapitoa, kesällä nurmikoiden leikkuuta ja väylien korjausta. Vakituisen henkilöstön lisäksi Tekli työllistää vajaatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä.

Oulun teknisen liikelaitoksen toimintojen alasajo lisäisi kuluja ympäristön ylläpitopalveluissa ja infrarakentamisessa hintojen nousuna ja valvonnasta aiheutuvina kuluina. Kaupunki ei saa luovuttaa teknisten palveluiden tuottamista yksityisten markkinoiden armoille. 

Infrarakentamisen kohteet kilpailutetaan aina erikseen, tällä hetkellä hienoin, vielä kaikkien kaupunkilaisten mielessä oleva kohde on Kuusisaari. Kuusisaaren ja Hollihaan toteutuksesta vastasi Oulun tekninen liikelaitos.

maanantai 28. elokuuta 2017

Pyöräilyn edistäminen Oulussa

Oulun kaupunki haluaa edistää pyöräilyä erilaisin toimin, pyöräilyn edistämisellä on positiiviset vaikutukset mm. kansanterveyteen, keskustan elinvoimaan ja ihmisten hyvinvointiin. Oulussa pyöräily on helppoa johtuen maaston tasaisuudesta, ainoat mäet ovat rakentamisen myötä syntyneitä alikulkutunneleita ja siltoja.

Kaupunkipyörät palvelisivat Ouluun saapuvia opiskelijoita ja turisteja, kaupunkilaiset voivat yhdistää kaupunkipyörän osaksi työmatkaa joukkoliikenteen kanssa. Kokemukseni mukaan mallia kannattaa ottaa Helsingissä, pyörät ovat tavallisia pyöriä ja asemia on riittävän tiheässä palvelemassa käyttäjiä. Palveluun rekisteröityminen on helppoa ja käyttäminen edullista.

Keskustan läpi itä-länsi suunnassa kulkeminen vaatii tietämystä laillisista reiteistä, hallituskadun ja pakkahuoneenkadun pyöräkaistat ovat asiaa helpottaneet hieman. Suunnitelmissa on pakkahuoneenkadun muutattaminen pyöräilypainotteiseksi, autoilua ei kiellettäisi, mutta alueella autoilu tapahtuisi pyöräilijöiden ehdoilla.  

Keskustasta Linnanmaalle on tarkoitus tehdä pyöräilyn pääväylä Kuusisaaren kautta. Hyvä suunnitelma joka vaatii vielä miettimistä Kuusisaaren ja torin osalta. Kuusisaari on varattu ensi kesänä melkein joka viikonloppu erilaisille tapahtumille, tapahtumien turvallisuuden takaamiseksi pyöräilyä alueen läpi joudutaan varmasti rajoittamaan tai estämään.  

Kaupungin pitää tehdä tapahtumajärjestäjille selkeät säännöt, ettei Kuusisaaren läpikulkua estetä jalankulkijoilta tai pyöräilijöiltä kevyin perustein. Vaihtoehtoiset reitit eivät ole ratkaisu, jos sulkemiset tapahtuvat useampana viikonloppuna kesän aikana. Mikäli vaihtoehtoisia reittejä joudutaan käyttämään, pitää opasteiden olla selkeät ja hyvissä ajoin aiheutuvan haitan minimoimiseksi.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Ajatus lentää presidenttiehdokkaalla

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen oli saanut jälleen idean. Asuminen on halvempaa maakunnissa kuin pääkaupungissa, eli työstä ei tarvitse maksaa samaa palkkaa eri alueilla.

Asumiskustannusten osalta Vanhanen on oikeassa, Helsingistä asunnon hankkiminen ja asuminen on kalliimpaa kuin esimerkiksi Oulusta. Tämä on huomioitu useimmissa työehtosopimuksissa, niistä löytyy palkkataulukoissa kohta pääkaupunkiseutu. Tämän kohdan alla luetellut palkat ovat hieman korkeammat kuin muuta Suomea koskevassa kohdassa.

Asuminen ja asunnon hankkiminen ovat vain pieni osa elinkustannuksista, rahaa kuluu syömiseen, harrastuksiin ja kulkemiseen. Ruoka on suunnilleen saman hintaista kaikkialla, pääkaupunkiseudulla lähikaupasta ruoan saa halvemmalla kuin Syötteen alueelta.

Kulkemiseen käytetään Helsingissä pääosin joukkoliikennettä, syrjemmässä pitää omistaa auto. Auton käytöstä aiheutuu pakollisia kuluja polttoaineen, vakuutusten, huoltojen ja katsastusten muodossa. Maakunnissa joukkoliikenne toimii parhaimmillaankin heikosti verrattaessa pääkaupunkiseudun tarjontaan.

Harrastusmahdollisuuksia löytyy maakunnista varmasti saman verran kuin pääkaupunkiseudulta. Harrastuksiin kulkeminen voi olla joillekin ongelma, harrastuspaikka voi olla kilometrien päässä, jopa kymmenien kilometrien päässä. Kulttuuritarjonnasta huolehtii kunta tarjoamalla kirjaston ja teatteriesityksiä mahdollisuuksien mukaan. Ei ole kansallisoopperaa tai balettia näkynyt maakuntavierailulla. Ei kyllä Lapista ole tuntureitakaan viety Etelä-Suomeen näytille.

Oletetaan, että Vanhasen esitys palkkojen alentamisesta menisi eteenpäin maakunnissa. Miten kävisi valtion ja kuntien verotulojen? Kovinkaan moni kunta ei liputtaisi uudistuksen puolesta verotulojen tippuessa, valtio joutuisi ottamaan lisää velkaa jakaakseen avustuksia kunnille. Kuntia olisi pakko avustaa, jotta palvelut voitasiin turvata kaikille asukkaille. Velaksi elämisen pysäyttäminen kokisi kovan kolauksen vähäisen pääoman paetessa vakaamman talouden omaaviin maihin.

Kasvukeskukset olisivat hetken päästä täynnä, asuntojen hinnat lähtisivät nousuun, asuminen kallistuisi. Työttömyys nousisi kasvukeskuksissa ja kasvukeskusten ulkopuolella olisi työvoimapula. Tähän hallitukselta on tulossa esitys pitkäaikaistyöttömien käyttämiseksi yrittäjille ilmaisena työvoimana, työttömyysturvan menettämisen uhalla, valtio siis tarjoaa yrittäjille ilmaista työvoimaa.

Joskus kannattaa ottaa asioista hieman selvää ja miettiä mitä sanoo. Matti Vanhasen esitys lisäisi valtion velanottoa, kasvattaisi luokkaeroja, eriarvoistaisi kansalaisia, autioittaisi Suomen maaseudun ja lisäisi työttömyyttä.

perjantai 5. toukokuuta 2017

Pysäköinninvalvonta retuperällä Oulussa

Oulun kaupungin pysäköinninvalvonta on retuperällä. Nettisivujen mukaan pysäyttämistä, pysäköintiä ja joutokäyntiä valvoo Oulussa pysäköinninvalvojat ja poliisi. Todellisuudessa poliisi ei kerkeä, tai halua puuttua laittomaan pysäköintiin. Pysäköinninvalvojat tekevät työtä pääsääntöisesti virka-aikana.

Laittomasta pysäköinnistä ilmoittaminen on hankalaa, soittamalla numeroon 112 kehotetaan ottamaan yhteyttä pysäköinninvalvojiin. Pysäköinninvalvonnan kohdalta löytyy numero Oulu10 vaihteeseen, sekä sähköpostiosoite. Virka-aikana pysäköintivirhemaksun saaminen on siis huonosta tuurista kiinni.

Iltaisin ja viikonloppuisin pysäköintivirhemaksun saaminen on vielä epätodennäköisempää. Poliisilla ei ole kiinnostusta tai resursseja puuttua virheelliseen pysäköintiin, pysäyttämiseen tai joutokäyntiin. Hätäkeskuspäivystäjät kysyvät ensimmäisenä onko pysäköinnistä vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle. Pysäköinninvalvojia ei näy suorittamassa valvontaa senkään vertaa.

Viime vuonna Pakkahuoneenkadun reunaan sijoitettiin pyöräkaista ja katu muuttui kaksisuuntaiseksi pyöräilijöille, iltaisin ja viikonloppuisin pyöräkaistan käyttäminen on mahdotonta pysäköityjen ajoneuvojen takia. Pyöräilijät joutuvat siirtymään joko jalkakäytävälle tai vastaantulijoiden kaistalle.

Erilaisia tapahtumia järjestetään ympäri kaupunkia, erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin. Tilaisuuksiin saavutaan usein omilla autoilla ja pysäköintipaikkoja on rajoitetusti, nokkelat autoilijat ovat keksineet pysäköidä ajoneuvonsa kevyen liikenteen väylille ja nurmikoille.

Miksi pysäköinninvalvojat eivät voi tehdä kohdennettua valvontaa virka-ajan ulkopuolella, tai tiedossa oleviin ongelmakohtiin kaupunkialueella. Vappuna Helsingin pysäköinninvalvojat suorittivat valvontaa Kaivopuiston alueella, uskoisin työpanoksen olleen kannattava sekä pysäköinninvalvojalle ja kaupungille.

Voin vain onnitella oululaisia autoilijoita, teillä on tällä hetkellä hyvä tilaisuus pysäköidä ajoneuvo ilmaiseksi, pysäköinninvalvonta ei suorita valvontaa kuin nimellisesti virka-ajan ulkopuolella ja poliisia pysäköinninvalvonta ei kiinnosta.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Profetiaa vuosien takaa, vai vinkkejä oikeistolle?

SAK teki vuoden 2007 eduskuntavaaleja videoita, joilla pyrittiin nostamaan työväen äänestysaktiivisuutta. Videot tuntuivat silloin olevan hieman yliampuvia, mutta saivat muutaman näyttökerran televisiossa ennen hyllyttämistä.

Kymmenen vuotta on kulunut ja videoita katsellessa voi todeta SAK:n olleen edellä aikaansa. Oiva Lohtanderin näyttelemä hahmo pitää kulutusjuhlia ja miettii miten parhaiten hyötyisi kansalaisista. Kahden euron tuntipalkka, kahvitauot silloin kun työnantajalle sopii, lomat vain niille joilla on siihen varaa…

Profetia on käynyt pelottavan hyvin toteen, kun katsoo mitä Sipilän hallitus ja EK ovat tehneet viimeisten vuosien aikana. Työntekijöiden asemaa on heikennetty ja pyritään heikentämään edelleen, sopimusyhteiskunta halutaan rikkoa ja työttömiä motivoidaan töihin rangaistuksilla. 

Neuvottelut kilpailukyvyn palauttamiseksi aloitettiin kolmikantaisesti, kun asia ei edennyt työnantajan haluamalla tavalla hallitus keksi pakkolait. Pakkolait jotka olisivat olleet ristiriidassa perustuslain kanssa, tätä ei tarvinnut tutkia hallituksen vetäessä esityksensä pois.

Seuraavaksi aloitettiin neuvottelut kilpailukykysopimuksesta, 24 tuntia lisää vuotuista työaikaa ja lomarahojen leikkauksia. Matkailu- ja ravintola-alalla ostovoiman heikkeneminen tulee näkymään tulevana kesänä, palvelualoilta työntekijöitä on sanottu irti ja nollatuntisopimuksella oleville ei ole tarjottu työtunteja.

Seuraavan siirron teki EK irtisanomalla keskusjärjestösopimukset, työehtosopimuksista tai niihin liitettävistä asioista EK ei halua enää neuvotella. Sopimusten irtisanominen tulee aiheuttamaan häiriöitä työmarkkinoille syksyn aikana liittojen neuvotellessa korvaavia tekstejä työehtosopimuksiinsa.

EK ei halua toimia työmarkkinaneuvottelijana, siitä huolimatta heidän johtajansa käyvät jatkuvasti mediassa kertomassa huolensa suomalaisen työvoiman kalleudesta ja kilpailukyvyn heikosta tasosta kilpailijamaihin verrattuna. Joustamattomat työehtosopimukset, paikallisen sopimisen puuttuminen, 15% liian suuret palkat, palkkaamisen vaikeus ja irtisanomisen hankaluus.
  
Työttömien asemaa on heikennetty viimeisen vuoden aikana leikkaamalla ansiosidonnaisen päivärahan kestoa merkittävästi, seuraava suunnitelmissa on aktivoida työttömiä. Mikäli et hae 15 työpaikkaa, työskentele 5 päivää tai 18 tuntia kolmen kuukauden aikana, leikataan työttömältä työmarkkinatukea ja ansiosidonnaista päivärahaa.

Tällä hetkellä maassa on noin 340 000 työtöntä ja avoimia työpaikkoja noin 40 000. Suuri osa avoimista paikoista on määräaikaisia, nollatuntisopimuksella, provisiopalkalla, tai korkeakoulututkinnon vaativia johtajapaikkoja. Työpaikkoja joihin on vaikea löytää työntekijöitä, koska työstä ei makseta palkkaa jolla voisi oikeasti elää, tai vaatimus taso työntekijälle on liian korkea.

Eivät työnantajatkaan ole jääneet ilman hallituksen toimenpiteitä, heille on esitetty toiveita työllistämisestä ja investoinneista, annettu verohelpotuksia ja siirretty työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi. Verohelpotuksista huolimatta investoinnit ovat harvassa eikä uusia työpaikkoja ole syntynyt haluttuun tahtiin.

Kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi valitettavan alhaiseksi, työnantajille tämä sopii hyvin. Ammattiliittojen pitää nousta entistä selkeämmin vastustamaan osakkeenomistajien ahneutta, tultava ulos kannanotoilla ja kannustettava jäseniään äänestämään oikeita työväenpuolueita. Vastakkain asettelun aika ei ole ohi, Suomen työllisyyttä ei saada nousuun antamalla keppiä yksille ja hallintarekisteri toisille.

Ellei muutosta tapahdu on pelkona lisäleikkauksia koulutukseen, työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Työntekijätkään eivät jää ilman keppiä, hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen halpatyömarkkinat. Sote-uudistuksesta aiheutuvat kulut (noin kolme miljardia) on jostain kaivettava, seuraavaksi saamme varmaan sotu-uudistuksen. Suomea ajetaan kohti luokkayhteiskuntaa kasvattamalla tuloeroja, kohta köyhillä ei ole muuta syötävää kuin rikkaat
  

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Varma kevään merkki

Kevät, sen tulemisen huomaa nettikalevassa autoilijoiden ja pyöräilijöiden miettiessä, kuka väistää ketä, milloin ja miksi. Kaikki ovat omasta mielestään oikeassa ja tuntevat itsensä kaltoin kohdelluksi joutuessaan hidastamaan vauhtia.

Suurimmassa osassa kommetteja syyllistetään toista osapuolta, väistämisvelvollisuus ollaan valmiita luovuttamaan toiselle totaalisesti ja välittömästi. Tämä keskustelu käydään siitä huolimatta, että lähes jokainen meistä on jossain vaiheessa autoilija, pyöräilijä, jalankulkija.

Väistämissäännöt ovat yksinkertaiset, eikä niiden ymmärtämiseen tarvita korkeakoulututkintoa. Väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennemerkein, tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevalla on etuajo-oikeus ja kääntyvä ajoneuvo väistää suoraan ajavaa. Poikkeuksen näihin tekee pyörätie joka ylittää ajoradan paikassa jossa ei ole risteävää ajorataa, silloin pyöräilijä väistää ajoradalla kulkevia.

Pyörätien jatkeella pyöräily on sallittu, pyörätien jatkeelle pääsee laillisesti pyöräilemällä pyörätietä, tai kevyen liikenteen väylää pitkin. Suojatietä pitkin ei saa pyöräillä, koska suojatielle pääsee vain jalkakäytävältä, jalkakäytävällä ei saa pyöräillä.

Oulun keskustassa pyöräily voi olla tottumattomalle hankalaa, epäselvyyksiä syntyy pyörätien loppuessa tai muuttaessa suuntaa yllättäen. Näissä tapauksissa pyöräilijän on kierrettävä tai siirryttävä ajoradalle.

Esimerkkinä Saaristonkatu idästä länteen ajettaessa, kevyen liikenteen väylä tulee eteläiseltä alikululta Rotuaarille asti. Rotuaarilla on tehtävä valinta, lähteä pujottelemaan jalankulkijoiden sekaan, tai siirtyä ajoradalle. Ajoradalla on pysyttävä Aleksanterinkadulle asti, jonka jälkeen kevyen liikenteen väylä kulkee kadun vasemmassa reunassa.

Osalle autoilijoista pyöräilijä tuntuu olevan punainen vaate, vaikka keskustassa pyöräilijät ovat nopeudessa lähempänä autoja kuin jalankulkijoita. Pyöräilijät, siirtykää rohkeasti ajamaan ajoradalle, käyttäkää kevyen liikenteen väyliä ja pyöräkaistoja siellä missä niitä on. Jalkakäytävällä pyöräily on itsekästä ja aiheuttaa vaaratilanteita enemmän kuin kadulla, autojen seassa pyöräily.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Vaalien jälkeiset

Seuraava teksti on kirjoitettu aamupäivällä muutaman tunnin unien jälkeen, ilman sen kummempaa tarkastamista.

Sunnuntai 9.4. heräsin aamusta aikaisin, vaikka olisi ollut luvallista nukkua. Takki oli vaalien jälkeen todella tyhjä, enempää en olisi pystynyt tekemään. Aamupäivä meni kotosalla, ilta tehtaalla ja töiden jälkeen vaalivalvojaisiin Vasemmistoliiton muiden ehdokkaiden kanssa.

Illan kuluessa selvisi myös oma äänimäärä, selvää nousua edellisiin kunnallisvaaleihin. Kauaksi ei jäänyt varavaltuutetun paikka, taisin olla ensimmäinen joka siitä tipahti pois meidän sakista. Tietenkin asia hieman harmittaa, mutta päteviä henkilöitä siellä on valtuutettuina ja varavaltuutettuina. Äänimäärän perusteella minulle on varmasti tulossa luottamuspaikka kaupungille, mikä se on ei ole vielä selvillä. Merkittävin saavutus on silti tutustuminen uusiin ihmisiin ja verkosto valtuutettuihin.

Seuraavat pari päivää tarkkailin kehoa, selvää väsymystä havaittavissa joten uni ja hyvä ruoka ovat maistuneet. Jotain tekemistä on myös yövuoroilla töissä, siitä huolimatta nyt on aika puhaltaa ja olla hetki paikoillaan. Nostaa kassi lattialta, pakata salikamat tai pyöräilyvarusteet ja lähteä liikkumaan.

Suuret kiitokset kaikille äänestäjille, te mahdollistitte tämän tuloksen.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Laadukasta ruokaa

Vaalien alla puhutaan myös ruoasta, pitäisikö kouluissa olla kasvisruokapäiviä? Keskustelu tuntuu saavan välillä käsittämättömiä mittasuhteita, toiset olisivat kieltämässä lihansyönnin kokonaan, osan rajoittaessa kasvisten käyttöä. Molemmilta puolilta tarkoituksellista ylireagointia.

Ihminen on sekasyöjä ja luonnollisessa ruokavaliossa kasvisten määrän pitäisi olla suurempi kuin lihan. Metsästyksen oppiminen mahdollisti aivojen kehittymisen, piti oppia viestintää, päättelykykyä ja käyttämään työkaluja. Lihansyönti mahdollisti rintaruokinnan ja lyhensi synnytysten välistä aikaa.

Maanviljelyn ihminen aloitti oletettavasti Lähi-idässä viimeisen jääkauden jälkeen, 10 000 vuotta sitten. Maanviljelyn aloittamisen syistä ja paikoista on useampia teorioita: ihmisen ja kasvien tavasta selvitä yhdessä, aina oluen panemiseen uskonnollisista syistä.

Suomi on ollut kouluruokailun edelläkävijä, varattomille oppilaille maksuton kouluruokailu on järjestetty monin paikoin jo 1900-luvun alusta. 1943 eduskunta määräsi kansakoulut tarjoamaan kaikille oppilaille maksuttoman lämpimän lounaan vuoteen 1948 mennessä. Vuonna 1972-1977 laki velvoitti tarjoamaan kaikille peruskouluikäisille maksuttoman lounaan, myös lukioissa ja ammattikouluissa piti tarjota lounas opiskelijoille.

Pitääkö kouluissa olla kasvisruokapäiviä? Entä pitääkö kouluissa olla liharuokapäiviä? Molempiin kysymyksiin annan vastaukseksi ei. Kouluruoan pitää olla hyvää, ravitsevaa, monipuolista terveellistä kotiruokaa. Osaava henkilökunta tekee hyvistä raaka-aineista hyvää, maistuvaa ja ravitsevaa edullisesti.



maanantai 20. maaliskuuta 2017

Tasa-arvotyö jatkuu

Edellisten kunnallisvaalien jälkeen sain Oulun kaupungin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajuuden. Toimikunnan kokoonpano oli onnistunut, jäsenet osallistuivat kokouksiin aktiivisesti ja hommia tehtiin yhdessä puoluekannasta riippumatta. Tasa-arvotoimikunnan työ ei ole pelkästään miesten ja naisten välisen tasa-arvon valvomista, toimikunnalle kuuluu myös yhdenvertaisuus asiat, niiden valvonta ja raportointi kaupunginhallitukselle.

Oulun kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat olivat päivittämisen tarpeessa, edessä oli suuri työ viiden kunnan muodostettua uusi Oulu. Ensimmäiseksi kasattiin kolme työryhmää luottamushenkilöistä, virkamiehistä ja vapaaehtoisjärjestöjen toimijoista. Valmistuneista kolmesta suunnitelmasta kuntalaisille tärkeimmät ovat toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi tehtiin kaupungin henkilöstöä koskeva tasa-arvosuunnitelma. Kaikkia kolmea suunnitelmaa, asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista on seurattu aktiivisesti.

Toimikunnan puheenjohtajana en lähtenyt tavoittelemaan täydellisiä suunnitelmia, tarkoituksena oli luoda hyvä, vahva pohja joka elää ja kehittyy vuosien aikana tarpeiden mukaan. Suunnitelmia tarkastellaan vuosittain ja päivitetään parin vuoden välein. Raportoimalla ja vaatimalla suunnitelmien päivittämistä pidämme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat päättäjien ja virkamiesten mielessä.Valtuustokauden aikana henkilöstöä ja luottamushenkilöitä on koulutettu, opastettu ja kannustettu. 

Kokoukset olemme pitäneet pääosin muualla kuin Oulu10 tiloissa, olemme vierailleet Heikinharjun vastaanottokeskuksessa, tyttöjen talolla, Oulun kaupunginteatterilla, Ensi- ja turvakodilla, Oulun energialla, liikuntavirastolla ja monessa muussa paikassa. Jalkautumalla olemme tukeneet suunnitelmien tekijöitä, antaneet palautetta ja kannustusta, samalla olemme tehneet työtämme paremmin tunnetuksi. 

Kaupungin työntekijöissä on monta henkilöä jotka ovat tehneet ansiokkaasti työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen. Tasa-arvotoimikunta päätti keväällä 2017 luovuttaa tunnustuspalkinnon tasa-arvotyöstä, palkinnonsaajaksi tuli paljon hyviä ehdotuksia. Sarjakuvataiteilija Lauri Ahtisen tekemän tunnustuspalkinnon sai Priyanka Sood työstään monikulttuurisen työn koordinaattorina.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana olen saanut paljon tietoa ja osaamista tuleviin luottamustehtäviin. Tällä hetkellä suurimpana ongelmana näen resurssipulan tasa-arvotyöhön, Oulun kokoiseen kaupunkiin pitää saada tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöntekijä. Työntekijästä olisi apua neuvostoille ja lautakunnille neuvojana, kouluttajana, kannustajana, esittelijänä ja valmistelijana. 

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Julkisen katutilan rajoittaminen miehiltä

Kauppakeskus Valkea on anonut ja saanut luvan sulkea julkisen katutilan lauantaina kello 19-23 väliseksi ajaksi miehiltä. Ympäristö- ja yhdyskuntalautakunta on suostunut pyyntöön, jota on perusteltu tapahtuman onnistumisella ja turvallisuudella. Valkean tiloissa vietetään naisille suunnattua tilaisuutta, entä miehet tai muu sukupuoliset jotka ovat kiinnostuneita muodista, haluavat kuulla Tomi Metsäketoa tai Mikko Leppilampea?

Lauantai-iltana on paljon kulkijoita kaupungilla, myös miehiä. Tehtyä päätöstä ei voi perustella edes tilaisuuden maksullisuudella, koska maksua ei peritä. Ymmärtäisin kauppakeskuksen sulkemisen, mutta en julkisen katutilan sulkemista. Kauppakeskus Valkea ja päätöksen siunannut yhdyskuntalautakunta ovat mokanneet tässä asiassa pahemman kerran.

Tältä keskustelulta olisi vältytty yksinkertaisesti sillä, että kaikilla olisi ollut pääsy julkiselle kadulle myös tapahtuman aikana. Kaupat olisivat voineet omilla sisäänkäynneillään informoida naisten illasta. Miehet kyllä ymmärtävät milloin heitä ei kaivata maksaviksi asiakkaiksi.

Markku Eilola-Jokivirta
Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Nuorten oikeudet paranevat

Keväällä 2016 kirjoitin Oulun kaupungin tarjoamista kesätyöseteleistä nuorille ja siitä kuinka suuri osa työnantajista käyttää nuoria hyväksi setelin turvin. Monet yrittäjät maksoivat nuorelle vain setelin arvon 280€ kahden viikon työstä, vaikka ohjeistuksessa oli työehtosopimuksen mukainen palkkaus. 

Vuonna 2015 nuorista 60% sai palkaksi vain tukisumman. Tilanne parani hieman viime vuonna, nuorista 60% sai palkkaa enemmän kuin 280€. Työnantajille tehdyn kyselyn mukaan syynä alipalkkaukseen oli tietämättömyys ohjeista, oman alan työehtosopimuksesta, osa koki nuorten olevan tehottomia. 

Kaupungin kanssa käymäni palaverit ovat edistäneet nuorten oikeuksia. Kesätyösetelin arvo on nostettu 310€ suuruiseksi, ohjeistukseen on lisätty selkeämmin työehtosopimuksen mukainen palkka tai tutustu työelämään ja tienaa ohjelman mukainen palkka. Kaupungin sivustolta ei selviä onko väärinkäytöksistä sanktiota. 

Lähes kaikkien kaupunkien kesätyöseteliohjeissa on sanktiolauseke, tukea ei makseta ennen virheen oikaisemista. Sanktiolausekkeesta huolimatta halukkuutta on ollut palkata nuoria töihin, kaupungin myöntämän tuen ansiosta nuoret ovat edelleen yrittäjille edullista työvoimaa kesäkiireisiin. 


tiistai 28. helmikuuta 2017

Liike on lääke


Oulussa ulkoilureittejä on tasaisesti ympäri kaupunkia, kesäisin reitit palvelevat kaikkia ulkoilijoita, talvisin pääosin hiihtäjiä. Ulkoilureittien varrelle on rakennettu useita kuntoilupuistoja, kuntoilupuistot ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä.

Kaupungin alueella on kolme uimahallia, Raksilan uimahallin käyttöaste on yksi maan korkeimmista, Raatin uimahalli ja stadion kunnostettiin vuosien 2009-2011 aikana, lisäksi Haukiputaalta löytyy Vesi-Jatuli. Uimahallien yhteydessä on kuntosaleja, joissa on helppo käydä pitämässä yllä ja kasvattamassa lihaskuntoa. Näiden lisäksi kaupungilla on kuusi muuta kuntosalia, Oulussa, Oulunsalossa, Yli-Iissä ja Yli-Kiimingissä.

Uimahallien ja kuntosalien sijaintia tarkastellessa Kiimingin alue on jäänyt paitsioon. Kiimingissä uimahalli ja kuntosali täydentäisivät kaupungin tarjoamia liikuntapalveluja.

Kaupungilla on useita urheilukenttiä ja halleja, joita urheiluseurat käyttävät aktiivisesti. Nuorten, alle 18-vuotiaiden vuorot  ovat olleet maksuttomia, näin pitää olla myös jatkossa. Liikunnan merkitys terveyteen ja hyvinvointiin on opittava nuorena, vanhempana liikunnan aloittamisen kynnys nousee huomattavasti.

Valinnat arkiliikunnassa ja liikenteessä vaikuttavat hyvinvointiimme tulevaisuudessa. Liikunnalla on ennaltaehkäisevä vaikutus moniin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, osteoporoosiin, masennukseen, jopa syöpään. Liikuntaan ja kevyeen liikenteeseen panostettu raha säästyy moninkertaisesti tulevaisuudessa terveyspalveluista.

Oulussa maasto on tasaista, tästä syystä pyöräily on helppoa. Kevyen liikenteen väylät pitää sijottaa riittävän etäällä teistä ja kaduista, näin saadaan lumitilaa talveksi, kasvisto ehkäisee melua tehokkaasti ja lisää viihtyisyyttä. Matka kevyen liikenteen väyliä pitkin on monesti lyhyempi ja nopeampi asuinalueelta toiselle kuin autolla.

lauantai 18. helmikuuta 2017

Yrittäjät haluavat tuhota sopimusyhteiskunnan

Yrittäjät haluaisivat poistaa yt-lain soveltamisen alle viidenkymmenen hengen yrityksiltä. Tällä muutoksella he arvioivat luovansa Suomeen satatuhatta uutta työpaikkaa, helpottamalla irtisanomista.

Yrittäjien mielestä nykyinen yt-lain soveltamisrajaraja (20 henkilöä) on liian matala, yrittäjät kokevat yt-lain liian monimutkaiseksi. Samalla yrittäjät esittävät henkilöön kohdistuvien irtisanomisperusteiden lieventämistä alle kymmenen hengen yrityksissä. Esitetyt muutokset poistaisivat valtaosan suomalaisista yrityksistä yt-lain piiristä.

Yrittäjille on annettu viimeisten vuosien aikana paljon helpotuksia, vastineeksi he ovat luvanneet työllistämistä ja investointeja Suomeen. Haaveiksi työpaikkojen lisääntyminen ja investoinnit ovat pääosin jääneet. Yhteisöveron kevennykset ja kilpailukykysopimuksen hyödyt ovat valuneet yrittäjien ja osakkeenomistajien taskuihin. Aiempien vuosien näyttöjen perusteella epäilen nyt annettua lupausta uusista työpaikoista, miten irtisanomalla luodaan uusia työpaikkoja?

Yrittäjän muisti on lyhyt, vuoden alussa uuden työntekijän koeaikaa pidennettiin neljästä kuuteen kuukautta ja takaisinottovelvoitetta lyhennettiin yhdeksästä neljään kuukauteen. Samassa yhteydessä mahdollistettiin pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Työnantajat haluavat selkeästi tuhota sopimusyhteiskunnan, EK:n sanoi irti kaksikymmentä keskusjärjestösopimusta ja Metsäteollisuus ry sanoutui irti Suomen-mallista. Syksyn työehtosopimuskierroksesta on tulossa hankala jos työnantajat ja yrittäjät jatkavat valitsemallaan linjalla. Valtion taloudelle esitykset ovat myrkkyä, odotettavissa on työntekijöiden mielenilmauksia ja työantajien asettamia työsulkuja.

Maan hallitusta ei asia näytä kiinnostavan millään tavalla. Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Metsäteollisuus ry ovat tuhoamassa sopimusyhteiskunnan lisäksi myös valtiontalouden. Kilpailukykysopimus tuhosi monen kunnan talouden. Valtiontaloutta ja yrityksiä ei pelasteta työntekijöiden ostovoimaa tai työehtosopimuksia heikentämällä.

torstai 16. helmikuuta 2017

Työnantaja aloitti mediasodan

Elinkeinoelämän keskusliitto, lyhyemmin EK päätti eilen 15.2. sanoa kaksikymmentä keskusjärjestösopimusta irti. Siellä on merkittäviä sopimuksia palkansaajille, kuten lomapalkkasopimus, irtisanomissuojasopimus, pöytäkirja jäsenmaksujen perinnästä, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturva työsopimuksen purkutilanteessa, sekä monta muuta sopimusta. Poimin tähän nopeasti muutaman merkittävimmän.

Kaikki nämä sopimukset tulevat olemaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa pöydällä ammattiliittojen ja työnantajaliittojen keskenään sovittavana. Ei tule olemaan helpot neuvottelut ellei aiemmin sovittuja papereita oteta pöydälle ja kirjoiteta uudelleen alle. Keskusjärjestösopimuksia on sovellettu erityisesti pienissä ammattiliitoissa, esimerkiksi palvelualojen ammattiliitossa joudutaan neuvottelemaan monta sopimusta uusiksi.

Ammattiliitot ja SAK ovat tulkinneet sopimusten irtisanomisen provokaatioksi, EK perustelee päätöstään sääntömuutoksella, jonka mukaan se ei enää neuvottele työehtosopimuksista. Tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin EK:n päätös tuo huomattavasti lisää jännitettä ja häiriöitä työmarkkinoille. Metsäteollisuus ry ennakoi tilannetta aiemmin päivällä irtautumalla Suomen mallista, kilpailukyky-sopimus, yhteisöveron kevennykset ja työnantajamaksujen siirto työntekijöille kelpasi metsäteollisuudelle vielä syksyllä hyvin.

Odotan mielenkiinnolla mitä tekee Suomen hallitus, tai oikeastaan ihmettelen jos jotain tekee. Muistutuksena tässä suurimmat työmarkkinahäiriköt tältä vuosituhannelta, metsäteollisuus ry asetti paperiliittolaiset työntekijät seitsemän viikon työsulkuun 2005 sekä elintarviketeollisuuden työsulku 2010. Näiden rinnalla työntekijöiden mielenilmaisut ovat naurettavan pieniä häiriöitä.


torstai 9. helmikuuta 2017

Poluilla on tilaa kaikille


Maastopyöräily, erityisesti läskipyöräily on yleistynyt parin viimeisen vuoden aikana. Yhteentörmäyksiä eri liikuntamuotojen kanssa tulee väistämättä, mutta silti uskon kaikkien sopivan maastoon nauttimaan harrastuksestaan.
Moottorikelkkailijat ajavat pääosin merkittyjä reittejä, mutta myös laittomia reittejä löytyy. Läskipyöräilijälle kelkkailijoiden urat ovat hyviä siirtymätaipaleita, kunhan muistetaan noudattaa varovaisuutta ja kunnioittaa toisia. Pyörällä liikkuva kuulee lähestyvän moottorikelkan huomattavasti aiemmin, kuin kelkkailija saa näköyhteyden pyöräilijään. Pyöräilijällä on hyvin aikaa siirtyä sivuun ja antaa kelkkailijalle tilaa.



Asuma-alueilla risteilee runsaasti polkuja jotka ovat syntyneet kävelijöiden ja pyöräilijöiden yhteistyönä. Talvella useimmat polut ovat lumisateen jälkeen nopeasti läskipyöräilijöille käyttökunnossa, kiitos koiran ulkoiluttajien. Jalankulkijat tamppaavat polut tiiviiksi ja pyöräilijät leveillä renkailla tasoittavat polkua jalankulkijoille.
Polulla kohdatessa jalankulkijan on helppo siirtyä askel syrjään ja ottaa koira kiinni, näin ei synny vaaratilanteita. Pyöräilijän on hyvä alentaa nopeuttaan ja tehdä itsensä havaituksi, joko valolla tai äänimerkillä. Ohituksen jälkeen kiitos on kiva kuulla, eikä se maksa mitään. Vuosia polkuja ajaneena olen tyytyväinen poluilla liikkuviin ihmisiin, usein siellä vaihdetaan kuulumisia pyöräilystä, säästä, tehdyistä luontohavainnoista ja harrastuksista yleensä.
Latu-uria on kaupunkialueella paljon ja hiihtäminen on suosittu harrastus, valitettavan monet polut risteävät tai päättyvät hiihtourille. Pyöräilijän saapuessa polulta ladulle on hänen kunnioitettava hiihtäjiä ja jätettävä latu-ura vapaaksi. Latu-urien polkeminen pyörällä tai jalan on turhaa ja ajattelematonta. 
Oulussa on kaavoituksella varmistettu hyvät viheralueet asuma-alueiden läheisyyteen. Näiltä alueilla löytyy runsaasti polkuja, enkä näe tarpeellisena pyöräilyä tai kävelyä ulkoilureiteillä talviaikana. Lumien sulettua ulkoilureitit ovat jälleen kaikkien käytössä.
Myös maakunnassa ja hiihtokeskuksissa läskipyöräily on yleistynyt, niissä on harvoin Oulun tasoisia polkuja käytössä. Ulkoilureittien ja kelkkaurien ylläpitäjät voisivat miettiä, onko joissain paikoissa mahdollista antaa pyöräilijöille lupa käyttää samaa uraa hiihtäjien tai kelkkailijoiden kanssa. Pitää vain sopia säännöt ja informoida käyttäjiä, milloin ja millä ehdoilla läskipyöräilijä voi käyttää moottorikelkkauraa tai ulkoilureittiä pyöräilyyn.

torstai 26. tammikuuta 2017

Yksityistäminen ei lisää tehokkuutta.


Rakennusteollisuus oli kunta kierroksella Oulussa 25.1.2017. Menin paikalle mielenkiinnosta kuullakseni mitä rakennusalan ammattilaisilla on kerrottavana kuntavaalien alla.

Yrittäjät ja yritysten johtajat puolustelivat kuinka yksityistäminen tuo tehokkuutta ja säästöjä kunnalle. Paperilla asia saadaan näyttämään tältä, mutta mistä säästö syntyy? Palvelun tuottamiseen tarvitaan henkilöstöä ja laitteita, lisäksi palvelun on täytettävä vaaditut laatukriteerit.

Yksityisellä on henkilöstöä johtamassa toimintaa, laskemassa tarjouksia, hoitamassa laskutusta ja monessa muussa tehtävässä. Suuret yritykset tuottavat lisäksi voittoa omistajilleen pörssin kautta, tuotot siirretään verotuksellisesti halvempiin maihin. Kunnan omana palveluna verovarat jäävät lähes sata prosenttisesti hyödyttämään lähialueen kehittymistä.

Mietin mistä tämä väitetty tehokkuus kunnan tuottamaan palveluun voi syntyä, vaihtoehtoja on muutama. Ensimmäisenä tulee mieleen palvelutason laskeminen, palveluun sisällytetään vain välttämättömät toiminnot. Lisätyöt myydään tuntihinnalla lisäpalveluna, lisätyön hinta on jotain ihan muuta kuin tehdyn palvelusopimuksen tuntihinta.

Toinen säästökohde ovat työntekijät. Työtä ovat tekemässä vuokratyöntekijät, määräaikaisilla- tai nollatuntisopimuksilla. Työntekijät eivät uskalla vaatia ammattitaitoa vastaavaa palkkaa työsuhteen katkeamisen pelossa. Yksityinen harvoin uusii määräaikaisen sopimuksen henkilölle, jonka työkyky on rajoittunut syystä tai toisesta. Noudatettavan työehtosopimuksen muuttaminen työnantajalle edullisemmaksi on myös selkeä säästökohde, työntekijöiden palkkaa ja etuja päästään näin heikentämään.

Henkilöt joiden työkyky on rajoittunut siirtyvät siis yhteiskunnan tuen varaan, kunnan ja valtion tuen piiriin odottamaan uutta työpaikkaa tai uudelleen koulutusta. Kuntatyönantajalla on yleensä mahdollisuus siirtää vajaatyökykyisiä henkilöitä tehtäviin, joista he selviytyvät. Työ on sosiaalinen tapahtuma joka auttaa ihmistä ymmärtämään oman arvonsa ja estää voimakkaasti syrjäytymistä.

Yksityistämällä saavutettavat säästöt ja tehokkuus näyttävät paperilla hyvältä, mutta todellisuudessa oma julkisesti tuotettu palvelu tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Veneilijät ja motoristit maksavat jo veronsa

Suunnitteilla oleva veneiden ja moottoripyörien vero ei kohtele maantieteellisesti kansalaisia yhdenvertaisesti. Moottoripyörien ja veneiden käyttöaika eroaa pohjoisessa ja etelässä kuukausia, etelässä käyttöaika on reilu puoli vuotta, Oulussa noin neljä kuukautta ja pohjoisessa vielä lyhyempi.
Käyttöajan lisäksi käytettävässä kalustossa on paljon eroja, etelässä veneily on pääosin huvikäyttöä, retkeilyä hienossa saaristossa. Pohjoisempana veneilijät käyttävät vanhempaa kalustoa. Etelä-Suomessa vajaa yhdeksän metrisen purjeveneen käyttäjän on helppo välttää vero kokonaan kymmenien tuhansien veneestä. Oululainen eläkeläinen joutuu maksamaan täyden veron vanhasta muutaman tuhannen euron veneestä.
Verosta saatavat hyödyt ovat nimelliset, luultavasti suurin osa kerättävästä tuotosta kuluu maksujen perintään ja seurantaan. Monet veneen omistajat miettivät jo keinoja miten veron voi kiertää, veneitä tullaan mahdollisuuksien mukaan siirtämään ulkomaisiin rekistereihin.
Moottoripyörien osalta veronkiertäminen ei ole aivan yhtä helppoa. Moottoripyörien vuosittaiset ajoajat ovat täysin verrattavissa veneiden käyttöaikaan. Moottoripyöräilijät käyttävät kalustoaan pääosin kotimaanmatkailuun. Motoristit maksavat veroja polttoaineessa ja ajovarusteissa, käyttävät autoilijoita enemmän ravintoloiden, kahviloiden ja majoitusliikkeiden palveluita Mielestäni näitä ryhmiä ei ole tarpeen rangaista keksimällä heille lisää veroja.