tiistai 28. helmikuuta 2017

Liike on lääke


Oulussa ulkoilureittejä on tasaisesti ympäri kaupunkia, kesäisin reitit palvelevat kaikkia ulkoilijoita, talvisin pääosin hiihtäjiä. Ulkoilureittien varrelle on rakennettu useita kuntoilupuistoja, kuntoilupuistot ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä.

Kaupungin alueella on kolme uimahallia, Raksilan uimahallin käyttöaste on yksi maan korkeimmista, Raatin uimahalli ja stadion kunnostettiin vuosien 2009-2011 aikana, lisäksi Haukiputaalta löytyy Vesi-Jatuli. Uimahallien yhteydessä on kuntosaleja, joissa on helppo käydä pitämässä yllä ja kasvattamassa lihaskuntoa. Näiden lisäksi kaupungilla on kuusi muuta kuntosalia, Oulussa, Oulunsalossa, Yli-Iissä ja Yli-Kiimingissä.

Uimahallien ja kuntosalien sijaintia tarkastellessa Kiimingin alue on jäänyt paitsioon. Kiimingissä uimahalli ja kuntosali täydentäisivät kaupungin tarjoamia liikuntapalveluja.

Kaupungilla on useita urheilukenttiä ja halleja, joita urheiluseurat käyttävät aktiivisesti. Nuorten, alle 18-vuotiaiden vuorot  ovat olleet maksuttomia, näin pitää olla myös jatkossa. Liikunnan merkitys terveyteen ja hyvinvointiin on opittava nuorena, vanhempana liikunnan aloittamisen kynnys nousee huomattavasti.

Valinnat arkiliikunnassa ja liikenteessä vaikuttavat hyvinvointiimme tulevaisuudessa. Liikunnalla on ennaltaehkäisevä vaikutus moniin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, osteoporoosiin, masennukseen, jopa syöpään. Liikuntaan ja kevyeen liikenteeseen panostettu raha säästyy moninkertaisesti tulevaisuudessa terveyspalveluista.

Oulussa maasto on tasaista, tästä syystä pyöräily on helppoa. Kevyen liikenteen väylät pitää sijottaa riittävän etäällä teistä ja kaduista, näin saadaan lumitilaa talveksi, kasvisto ehkäisee melua tehokkaasti ja lisää viihtyisyyttä. Matka kevyen liikenteen väyliä pitkin on monesti lyhyempi ja nopeampi asuinalueelta toiselle kuin autolla.

lauantai 18. helmikuuta 2017

Yrittäjät haluavat tuhota sopimusyhteiskunnan

Yrittäjät haluaisivat poistaa yt-lain soveltamisen alle viidenkymmenen hengen yrityksiltä. Tällä muutoksella he arvioivat luovansa Suomeen satatuhatta uutta työpaikkaa, helpottamalla irtisanomista.

Yrittäjien mielestä nykyinen yt-lain soveltamisrajaraja (20 henkilöä) on liian matala, yrittäjät kokevat yt-lain liian monimutkaiseksi. Samalla yrittäjät esittävät henkilöön kohdistuvien irtisanomisperusteiden lieventämistä alle kymmenen hengen yrityksissä. Esitetyt muutokset poistaisivat valtaosan suomalaisista yrityksistä yt-lain piiristä.

Yrittäjille on annettu viimeisten vuosien aikana paljon helpotuksia, vastineeksi he ovat luvanneet työllistämistä ja investointeja Suomeen. Haaveiksi työpaikkojen lisääntyminen ja investoinnit ovat pääosin jääneet. Yhteisöveron kevennykset ja kilpailukykysopimuksen hyödyt ovat valuneet yrittäjien ja osakkeenomistajien taskuihin. Aiempien vuosien näyttöjen perusteella epäilen nyt annettua lupausta uusista työpaikoista, miten irtisanomalla luodaan uusia työpaikkoja?

Yrittäjän muisti on lyhyt, vuoden alussa uuden työntekijän koeaikaa pidennettiin neljästä kuuteen kuukautta ja takaisinottovelvoitetta lyhennettiin yhdeksästä neljään kuukauteen. Samassa yhteydessä mahdollistettiin pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Työnantajat haluavat selkeästi tuhota sopimusyhteiskunnan, EK:n sanoi irti kaksikymmentä keskusjärjestösopimusta ja Metsäteollisuus ry sanoutui irti Suomen-mallista. Syksyn työehtosopimuskierroksesta on tulossa hankala jos työnantajat ja yrittäjät jatkavat valitsemallaan linjalla. Valtion taloudelle esitykset ovat myrkkyä, odotettavissa on työntekijöiden mielenilmauksia ja työantajien asettamia työsulkuja.

Maan hallitusta ei asia näytä kiinnostavan millään tavalla. Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Metsäteollisuus ry ovat tuhoamassa sopimusyhteiskunnan lisäksi myös valtiontalouden. Kilpailukykysopimus tuhosi monen kunnan talouden. Valtiontaloutta ja yrityksiä ei pelasteta työntekijöiden ostovoimaa tai työehtosopimuksia heikentämällä.

torstai 16. helmikuuta 2017

Työnantaja aloitti mediasodan

Elinkeinoelämän keskusliitto, lyhyemmin EK päätti eilen 15.2. sanoa kaksikymmentä keskusjärjestösopimusta irti. Siellä on merkittäviä sopimuksia palkansaajille, kuten lomapalkkasopimus, irtisanomissuojasopimus, pöytäkirja jäsenmaksujen perinnästä, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturva työsopimuksen purkutilanteessa, sekä monta muuta sopimusta. Poimin tähän nopeasti muutaman merkittävimmän.

Kaikki nämä sopimukset tulevat olemaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa pöydällä ammattiliittojen ja työnantajaliittojen keskenään sovittavana. Ei tule olemaan helpot neuvottelut ellei aiemmin sovittuja papereita oteta pöydälle ja kirjoiteta uudelleen alle. Keskusjärjestösopimuksia on sovellettu erityisesti pienissä ammattiliitoissa, esimerkiksi palvelualojen ammattiliitossa joudutaan neuvottelemaan monta sopimusta uusiksi.

Ammattiliitot ja SAK ovat tulkinneet sopimusten irtisanomisen provokaatioksi, EK perustelee päätöstään sääntömuutoksella, jonka mukaan se ei enää neuvottele työehtosopimuksista. Tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin EK:n päätös tuo huomattavasti lisää jännitettä ja häiriöitä työmarkkinoille. Metsäteollisuus ry ennakoi tilannetta aiemmin päivällä irtautumalla Suomen mallista, kilpailukyky-sopimus, yhteisöveron kevennykset ja työnantajamaksujen siirto työntekijöille kelpasi metsäteollisuudelle vielä syksyllä hyvin.

Odotan mielenkiinnolla mitä tekee Suomen hallitus, tai oikeastaan ihmettelen jos jotain tekee. Muistutuksena tässä suurimmat työmarkkinahäiriköt tältä vuosituhannelta, metsäteollisuus ry asetti paperiliittolaiset työntekijät seitsemän viikon työsulkuun 2005 sekä elintarviketeollisuuden työsulku 2010. Näiden rinnalla työntekijöiden mielenilmaisut ovat naurettavan pieniä häiriöitä.


torstai 9. helmikuuta 2017

Poluilla on tilaa kaikille


Maastopyöräily, erityisesti läskipyöräily on yleistynyt parin viimeisen vuoden aikana. Yhteentörmäyksiä eri liikuntamuotojen kanssa tulee väistämättä, mutta silti uskon kaikkien sopivan maastoon nauttimaan harrastuksestaan.
Moottorikelkkailijat ajavat pääosin merkittyjä reittejä, mutta myös laittomia reittejä löytyy. Läskipyöräilijälle kelkkailijoiden urat ovat hyviä siirtymätaipaleita, kunhan muistetaan noudattaa varovaisuutta ja kunnioittaa toisia. Pyörällä liikkuva kuulee lähestyvän moottorikelkan huomattavasti aiemmin, kuin kelkkailija saa näköyhteyden pyöräilijään. Pyöräilijällä on hyvin aikaa siirtyä sivuun ja antaa kelkkailijalle tilaa.



Asuma-alueilla risteilee runsaasti polkuja jotka ovat syntyneet kävelijöiden ja pyöräilijöiden yhteistyönä. Talvella useimmat polut ovat lumisateen jälkeen nopeasti läskipyöräilijöille käyttökunnossa, kiitos koiran ulkoiluttajien. Jalankulkijat tamppaavat polut tiiviiksi ja pyöräilijät leveillä renkailla tasoittavat polkua jalankulkijoille.
Polulla kohdatessa jalankulkijan on helppo siirtyä askel syrjään ja ottaa koira kiinni, näin ei synny vaaratilanteita. Pyöräilijän on hyvä alentaa nopeuttaan ja tehdä itsensä havaituksi, joko valolla tai äänimerkillä. Ohituksen jälkeen kiitos on kiva kuulla, eikä se maksa mitään. Vuosia polkuja ajaneena olen tyytyväinen poluilla liikkuviin ihmisiin, usein siellä vaihdetaan kuulumisia pyöräilystä, säästä, tehdyistä luontohavainnoista ja harrastuksista yleensä.
Latu-uria on kaupunkialueella paljon ja hiihtäminen on suosittu harrastus, valitettavan monet polut risteävät tai päättyvät hiihtourille. Pyöräilijän saapuessa polulta ladulle on hänen kunnioitettava hiihtäjiä ja jätettävä latu-ura vapaaksi. Latu-urien polkeminen pyörällä tai jalan on turhaa ja ajattelematonta. 
Oulussa on kaavoituksella varmistettu hyvät viheralueet asuma-alueiden läheisyyteen. Näiltä alueilla löytyy runsaasti polkuja, enkä näe tarpeellisena pyöräilyä tai kävelyä ulkoilureiteillä talviaikana. Lumien sulettua ulkoilureitit ovat jälleen kaikkien käytössä.
Myös maakunnassa ja hiihtokeskuksissa läskipyöräily on yleistynyt, niissä on harvoin Oulun tasoisia polkuja käytössä. Ulkoilureittien ja kelkkaurien ylläpitäjät voisivat miettiä, onko joissain paikoissa mahdollista antaa pyöräilijöille lupa käyttää samaa uraa hiihtäjien tai kelkkailijoiden kanssa. Pitää vain sopia säännöt ja informoida käyttäjiä, milloin ja millä ehdoilla läskipyöräilijä voi käyttää moottorikelkkauraa tai ulkoilureittiä pyöräilyyn.