perjantai 24. maaliskuuta 2017

Laadukasta ruokaa

Vaalien alla puhutaan myös ruoasta, pitäisikö kouluissa olla kasvisruokapäiviä? Keskustelu tuntuu saavan välillä käsittämättömiä mittasuhteita, toiset olisivat kieltämässä lihansyönnin kokonaan, osan rajoittaessa kasvisten käyttöä. Molemmilta puolilta tarkoituksellista ylireagointia.

Ihminen on sekasyöjä ja luonnollisessa ruokavaliossa kasvisten määrän pitäisi olla suurempi kuin lihan. Metsästyksen oppiminen mahdollisti aivojen kehittymisen, piti oppia viestintää, päättelykykyä ja käyttämään työkaluja. Lihansyönti mahdollisti rintaruokinnan ja lyhensi synnytysten välistä aikaa.

Maanviljelyn ihminen aloitti oletettavasti Lähi-idässä viimeisen jääkauden jälkeen, 10 000 vuotta sitten. Maanviljelyn aloittamisen syistä ja paikoista on useampia teorioita: ihmisen ja kasvien tavasta selvitä yhdessä, aina oluen panemiseen uskonnollisista syistä.

Suomi on ollut kouluruokailun edelläkävijä, varattomille oppilaille maksuton kouluruokailu on järjestetty monin paikoin jo 1900-luvun alusta. 1943 eduskunta määräsi kansakoulut tarjoamaan kaikille oppilaille maksuttoman lämpimän lounaan vuoteen 1948 mennessä. Vuonna 1972-1977 laki velvoitti tarjoamaan kaikille peruskouluikäisille maksuttoman lounaan, myös lukioissa ja ammattikouluissa piti tarjota lounas opiskelijoille.

Pitääkö kouluissa olla kasvisruokapäiviä? Entä pitääkö kouluissa olla liharuokapäiviä? Molempiin kysymyksiin annan vastaukseksi ei. Kouluruoan pitää olla hyvää, ravitsevaa, monipuolista terveellistä kotiruokaa. Osaava henkilökunta tekee hyvistä raaka-aineista hyvää, maistuvaa ja ravitsevaa edullisesti.



maanantai 20. maaliskuuta 2017

Tasa-arvotyö jatkuu

Edellisten kunnallisvaalien jälkeen sain Oulun kaupungin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajuuden. Toimikunnan kokoonpano oli onnistunut, jäsenet osallistuivat kokouksiin aktiivisesti ja hommia tehtiin yhdessä puoluekannasta riippumatta. Tasa-arvotoimikunnan työ ei ole pelkästään miesten ja naisten välisen tasa-arvon valvomista, toimikunnalle kuuluu myös yhdenvertaisuus asiat, niiden valvonta ja raportointi kaupunginhallitukselle.

Oulun kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat olivat päivittämisen tarpeessa, edessä oli suuri työ viiden kunnan muodostettua uusi Oulu. Ensimmäiseksi kasattiin kolme työryhmää luottamushenkilöistä, virkamiehistä ja vapaaehtoisjärjestöjen toimijoista. Valmistuneista kolmesta suunnitelmasta kuntalaisille tärkeimmät ovat toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi tehtiin kaupungin henkilöstöä koskeva tasa-arvosuunnitelma. Kaikkia kolmea suunnitelmaa, asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista on seurattu aktiivisesti.

Toimikunnan puheenjohtajana en lähtenyt tavoittelemaan täydellisiä suunnitelmia, tarkoituksena oli luoda hyvä, vahva pohja joka elää ja kehittyy vuosien aikana tarpeiden mukaan. Suunnitelmia tarkastellaan vuosittain ja päivitetään parin vuoden välein. Raportoimalla ja vaatimalla suunnitelmien päivittämistä pidämme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat päättäjien ja virkamiesten mielessä.Valtuustokauden aikana henkilöstöä ja luottamushenkilöitä on koulutettu, opastettu ja kannustettu. 

Kokoukset olemme pitäneet pääosin muualla kuin Oulu10 tiloissa, olemme vierailleet Heikinharjun vastaanottokeskuksessa, tyttöjen talolla, Oulun kaupunginteatterilla, Ensi- ja turvakodilla, Oulun energialla, liikuntavirastolla ja monessa muussa paikassa. Jalkautumalla olemme tukeneet suunnitelmien tekijöitä, antaneet palautetta ja kannustusta, samalla olemme tehneet työtämme paremmin tunnetuksi. 

Kaupungin työntekijöissä on monta henkilöä jotka ovat tehneet ansiokkaasti työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen. Tasa-arvotoimikunta päätti keväällä 2017 luovuttaa tunnustuspalkinnon tasa-arvotyöstä, palkinnonsaajaksi tuli paljon hyviä ehdotuksia. Sarjakuvataiteilija Lauri Ahtisen tekemän tunnustuspalkinnon sai Priyanka Sood työstään monikulttuurisen työn koordinaattorina.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana olen saanut paljon tietoa ja osaamista tuleviin luottamustehtäviin. Tällä hetkellä suurimpana ongelmana näen resurssipulan tasa-arvotyöhön, Oulun kokoiseen kaupunkiin pitää saada tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöntekijä. Työntekijästä olisi apua neuvostoille ja lautakunnille neuvojana, kouluttajana, kannustajana, esittelijänä ja valmistelijana. 

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Julkisen katutilan rajoittaminen miehiltä

Kauppakeskus Valkea on anonut ja saanut luvan sulkea julkisen katutilan lauantaina kello 19-23 väliseksi ajaksi miehiltä. Ympäristö- ja yhdyskuntalautakunta on suostunut pyyntöön, jota on perusteltu tapahtuman onnistumisella ja turvallisuudella. Valkean tiloissa vietetään naisille suunnattua tilaisuutta, entä miehet tai muu sukupuoliset jotka ovat kiinnostuneita muodista, haluavat kuulla Tomi Metsäketoa tai Mikko Leppilampea?

Lauantai-iltana on paljon kulkijoita kaupungilla, myös miehiä. Tehtyä päätöstä ei voi perustella edes tilaisuuden maksullisuudella, koska maksua ei peritä. Ymmärtäisin kauppakeskuksen sulkemisen, mutta en julkisen katutilan sulkemista. Kauppakeskus Valkea ja päätöksen siunannut yhdyskuntalautakunta ovat mokanneet tässä asiassa pahemman kerran.

Tältä keskustelulta olisi vältytty yksinkertaisesti sillä, että kaikilla olisi ollut pääsy julkiselle kadulle myös tapahtuman aikana. Kaupat olisivat voineet omilla sisäänkäynneillään informoida naisten illasta. Miehet kyllä ymmärtävät milloin heitä ei kaivata maksaviksi asiakkaiksi.

Markku Eilola-Jokivirta
Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Nuorten oikeudet paranevat

Keväällä 2016 kirjoitin Oulun kaupungin tarjoamista kesätyöseteleistä nuorille ja siitä kuinka suuri osa työnantajista käyttää nuoria hyväksi setelin turvin. Monet yrittäjät maksoivat nuorelle vain setelin arvon 280€ kahden viikon työstä, vaikka ohjeistuksessa oli työehtosopimuksen mukainen palkkaus. 

Vuonna 2015 nuorista 60% sai palkaksi vain tukisumman. Tilanne parani hieman viime vuonna, nuorista 60% sai palkkaa enemmän kuin 280€. Työnantajille tehdyn kyselyn mukaan syynä alipalkkaukseen oli tietämättömyys ohjeista, oman alan työehtosopimuksesta, osa koki nuorten olevan tehottomia. 

Kaupungin kanssa käymäni palaverit ovat edistäneet nuorten oikeuksia. Kesätyösetelin arvo on nostettu 310€ suuruiseksi, ohjeistukseen on lisätty selkeämmin työehtosopimuksen mukainen palkka tai tutustu työelämään ja tienaa ohjelman mukainen palkka. Kaupungin sivustolta ei selviä onko väärinkäytöksistä sanktiota. 

Lähes kaikkien kaupunkien kesätyöseteliohjeissa on sanktiolauseke, tukea ei makseta ennen virheen oikaisemista. Sanktiolausekkeesta huolimatta halukkuutta on ollut palkata nuoria töihin, kaupungin myöntämän tuen ansiosta nuoret ovat edelleen yrittäjille edullista työvoimaa kesäkiireisiin.